Suuret kiitokset kuluneesta syksystä tilaisuuksiimme osallistuneille! Jatkamme jälleen ensin vuoden puolella. Ihmisenä oleminen -sarja jatkuu uusin mielenkiintoisin aihein ja esitelmöitsijöin. Tämän lisäksi Tampereen kriittinen korkeakoulu tarjoaa keväällä myös uudenlaista opetus- ja tapahtumasisältöä. Kevään ohjelma julkaistaan vuodenvaihteessa.

Keskustelua Ayn Randista, kapitalismista ja ihmisyydestä

Perjantaina 20.12. pidämme syksyn 2019 viimeisen tilaisuuden Ihmisenä oleminen -sarjassa. Jatkamme yleisellä keskustelulla aiheesta Kapitalismi ja ihmisyys ja erityisesti palaamme Jussi Jalosen luennon "Ayn Rand ja kapitalistinen unelma vapaudesta" herättämiin ajatuksiin.

Randin vaikutusvaltainen ajattelu on epäilemättä johdonmukaista ja erityisesti tinkimätöntä pyrkiessään luomaan eettismoraalista oikeutusta voitontavoitteluun perustuvalle kapitalismille. Mutta kuinka filosofisesti ja inhimillisesti kestävällä pohjalla hänen libertalistinen utopiansa lepää? Seuraako esimerkiksi valtion roolin minimoinnista yksilönvapauden oikeuksiinsa pääseminen paitsi talouselämän myös sivistyksen kentällä? Kuinka käy tieteen ja kulttuurin rahoituksen, vai onko myös näiden noudatettava strategiassaan taloudellista hyötyajattelua? Tai kuinka realistinen on ajatus moraalisesti hyveellisestä 'sankariyrittäjästä', jonka  'egoistista' oman edun tavoittelua ei rajoita kuin lainsäädäntö? Tilaisuudessa kerrataan Jalosen luennon pääkohdat, joten luennon kuuleminen ei ole välttämätön este keskustelutilaisuuteen osallistumiselle.

Paikkana Kulttuuritalo Laikku, kokoushuone Syrjä, klo 18-20. Keskustelua vetävät totutusti filosofit Timo Vuorio ja Vesa Jaaksi. Tervetuloa!

Suuret kiitokset Jussi Jaloselle ja yleisölle hienosta tilaisuudesta perjantaina! Jälkipyykit varmasti ajatuksia herättäneen luennon annista sekä kapitalismin suhteesta ihmisyyteen pidämme vielä ensi perjantaina.

Kuva: Martti Tryyki

Ayn Rand ja kapitalistinen unelma vapaudesta

Ayn Rand 1940. Kuva: Talbot.

Perjantaina 13.12. Ihmisenä oleminen -sarja jatkuu aiheen Kapitalismi ja ihmisyys parissa. Asiantuntijaluennon esittää Jussi Jalonen otsikolla Ayn Rand ja kapitalistinen unelma vapaudesta.

FT Jussi Jalonen on historiantutkija Tampereen yliopistolta, joka on kirjoittanut kirjoja mm. talvisodasta. Hänen uusin kirjansa Ayn Rand - Kapitalismin valtiatar (Gaudeamus 2019) käsittelee Randin kautta kapitalismia ja sen filosofisia ja aatehistoriallisia taustoja.

Venäläinen mutta Yhdysvaltoihin muuttanut kirjailija ja filosofi Ayn Rand (1905-1982) puhuttaa lukijoita ja puhututtaa yleisöä myös nykypäivänä. Randin kapitalismille myönteinen, mutta sosiaalisesti konservatiivinen filosofia on tehnyt hänestä niin oikealla kuin vasemmalla karikatyyrin, johon viitataan hänen tuotantoaan ja ajatteluaan juuri tuntematta. Jalosen teos täydentää merkittävällä tavalla Randia koskevaa suomalaista tietokirjallisuutta. Esitelmässä herätellään kysymyksiä, mitä annettavaa Randilla on modernille yhteiskunnalliselle keskustelulle.

Jussi Jalonen on vuoden tieteentekijä 2018. Hän kirjoittaa myös aktiivisesti yliopistopolitiikasta ja historiasta blogissaan Historiantutkijan näkötorni: https://jo.jalonen.wordpress.com/

Tilaisuus järjestetään Kulttuuritalo Laikun luentosalissa (2. krs), klo 18-20. Puheenjohtajana toimii filosofi Timo Vuorio. Tilaisuus on avoin ja maksuton. Tervetuloa!

Kapitalismi ja ihmisyys

Ihmisenä oleminen -sarjan syksyn 2019 viimeisessä aihekonaisuudessa tarkastelemme kapitalismin suhdetta ihmisyyteen.

'Kapitalismi' on itsessään historiallisesti värittynyt käsite, joka herättää voimakkaita tuntoja niin puolesta kuin vastaan. Talousjärjestelmänä (kapitalistinen merkkinatalous) se on ollut voittoisa ja noussut hegemoniseen asemaan erityisesti länsimaisissa liberaaleissa demokratioissa, kuten Suomessa, ja joiden yleisen elintason se on nostanut ennennäkemättömiin sfääreihin. Kuitenkin jopa sen talousteoreettiset puolustajat, poliittiset kannattajat ja yritysmaailman edustajat ovat kasvavassa määrin alkaneet tunnistaa sen puutteita: räjähdysmäisesti kasvava taloudellinen eriarvoisuus, kaupan monopolisoituminen, kykenemättömyys reagoida ilmaston muutokseen - kapitalismin on nähty jopa asettavan uhkan liberaalille demokratialle. Kuinka ihmisyys asettuu suhteessa kapitalismiin? Voiko yksityisesti motivoitunut voiton tavoittelu tähdätä yleiseen hyvään? Toteuttaako kapitalismi jotain tiettyä, luonnon sanelemaa lajityypillistä 'ihmisyyttä'? Kuinka eettiset kysymykset kuten yksilön vapaus ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus asettuvat tähän?

Aloitamme aiheen  Kapitalismi ja ihmisyys purkamisen yleisellä keskustelutilaisuudella. Se on poikkeuksellisesti torstaina 5.12. (jätämme perjantain Itsenäisyyspäivän juhlintaan). Paikkana Kulttuuritalo Laikku, Kokoustila Syrjä (4.krs), klo 18-20. Keskustelua vetävät filosofit Timo Vuorio ja Vesa Jaaksi. Tilaisuus on vapaa ja maksuton.

Tervetuloa mukaan keskustelemaan rohkeasti ja ennakkoluulottomasti!

Perjantaina 29.11. jatkamme Ihmisenä oleminen -sarjassa tärkeästä aiheesta Ihminen, sukupuoli ja tasa-arvo avoimella keskustelutilaisuudella.

Sari Näre esitti esitelmässään (22.11.) "Suomalaisen sukupuolen juurilla: sotaa, seksiä ja sukupuolikulttuuria" kuinka sosiologisesti katsoen sota-aika muokkasi suomalaisen sukupuolijärjestelmän siirtymistä perinteisestä hierarkisuuteen perustuvasta komplementaarisesta järjestelmästä mahdollisuuksien tasa-arvoa korostavaan symmetriseen järjestelmään. Näre nosti esiin korsujen seksuaalikerronnan erityisenä "kalevalaisena aseena", joka paitsi vahvisti joukkojen yhteishenkeä ja taistelutahtoa, oli vaikuttamassa tähän murrokseen.

Tervetuloa keskustelemaan esitelmän herättämistä ajatuksista! Tilaisuudessa Näreen esitelmän pääkohdat kerrataan, joten sen kuuleminen ei ole välttämätön edellytys osallistumiselle. Paikkana jälleen Kulttuuritalo Laikun kokoustila Syrjä, klo 18-20. Keskustelua vetävät filosofit Timo Vuorio ja Vesa Jaaksi.

Lämpimät kiitokset Sari Näreelle ja yleisölle viime perjantain tilaisuudesta Metsossa! Palaamme esitelmän antiin ja teemaan Ihminen, sukupuoli ja tasa-arvo vielä ensi perjantaina keskustellen.

Suomalaisen sukupuolen juurilla: sotaa, seksiä ja sukupuolikulttuuria

Perjantaina 22.11. jatkamme Ihmisenä oleminen -sarjassa aiheen Ihminen, sukupuoli ja tasa-arvo tarkastelua. Asiantuntijapuheenvuoron esittää Sari Näre otsikolla Suomalaisen sukupuolen juurilla: sotaa, seksiä ja sukupuolikulttuuria.

Esityksen näkökulma sukupuoleen on sosiologinen: ensin tarkastellaan tasa-arvoon pyrkivää symmetristä sukupuolijärjestelmäämme, sitten sen sota-aikaan palautuvia juuria, pohjana SKS:n korsuperinneaineisto. Sota-aikana ohjenuorana oli seksuaalinen pidättyväisyys, mutta käytännössä seksuaalirintamat repeilivät ja seksuaalinen liberalisoituminen sai vauhtia jatkuvasta liikkeestä koti- ja sotarintaman välillä.

VTT, sosiologian dosentti ja tietokirjailija Sari Näre on taustaltaan sukupuoli-, väkivalta- ja nuorisokulttuurin tutkija. Viimeisen runsaan kymmenen vuoden aikana hän on tutkinut varsinkin lasten, nuorten ja naisten sekä toisinajattelijoiden sota-ajan kokemuksia. Hänen viimeisimmät teoksensa ovat sisällissotaa naisten, lasten ja nuorten kannalta tarkasteleva Helsinki veressä (Tammi 2018) ja rintamamiesten seksuaalikerrontaa koskeva Sota ja seksi (Tammi 2016). Näre sai tänä syksynä Suomen tietokirjailijoiden tietokirjailijapalkinnon ja vuonna 2017 Suomen tiedetoimittajien tiedeviestintäpalkinnon.

Huom! Paikkana on poikkeuksellisesti Pääkirjasto Metson (Pirkankatu 2) Kuusi-sali, klo 18-20.
Tilaisuuden puheenjohtajana toimii filosofi Timo Vuorio ja se on avoin ja maksuton. 

Tervetuloa mukaan!  

Ihminen, sukupuoli ja tasa-arvo

Ihmisenä oleminen -sarjassa siirrymme uuden teeman pariin. Aloitamme tärkeän, mutta haastavan aihepiirin Ihminen, sukupuoli ja tasa-arvo tarkastelun perjantaina 15.11. avoimella keskustelutilaisuudella. 

Ihmisen sukupuoli eittämättä muodostaa yhden merkittävän ihmisenä olemisen ilmentymismuodon, halusimme tai emme. Se erottaa ja yhdistää meitä - se rakentaa yksilöllistä identiteettiämme, mutta samalla se asettaa meidät vallitsevien sosiaalisten käytäntöjen ja rakenteiden hierarkioihin. Sukupuolten välinen tasa-arvo on yksi tärkeimmistä ideaaleista, arvoista ja ihmisoikeuksista liberaalissa demokratiassa. Kyse on yhtäläisistä oikeuksista, velvollisuuksista ja mahdollisuuksista toteuttaa itseään, sisältäen esim. oikeuden fyysiseen koskemattomuuteen ja tasa-arvoiseen palkkaukseen. Vaikka edistysaskeleet sukupuolten tasa-arvoon ovat olleet erityisesti suomalaisessa yhteiskunnassa valtaisat, emme voi väittää että olisimme edes lähellä tämän täydellistä toteutumista. Minkälaisia epätasa-arvon ilmentymiä edelleen on? Kuinka tasa-arvon esteet näkyvät omassa henkilökohtaisessa elämässämme? Onko tasa-arvon toteutumisella periaatteellisia esteita, esim. biologiset tekijät tai uskonnolliset vakaumukset? Voiko sukupuolten epätasa-arvon puolesta edes argumentoida järkevästi?

Tervetuloa keskustelemaan rohkeasti ja kriittisesti näistä ja muista sukupuolten tasa-arvoon liittyvistä kysymyksistä! Paikkana Kulttuuritalo Laikku, kokoustila Syrjä (4. krs), klo 18-20. Keskustelun vetäjinä toimivat filosofit Timo Vuorio ja Vesa Jaaksi.

Perjantaina 8.11. palaamme Ihmisenä oleminen -sarjassa vielä kerran Oppineisuuden merkityksen pariin. Tapani Laine luennoi oppineen osasta ja osattomuudesta kolmen historiallisen tapausesimerkin kautta. Siitä erityisestä ja hetkellisestä kukoistusvaiheesta, jolloin joukko saksalaisia oppineita paitsi määrittelivät oman tehtävänsä, vaikuttivat merkittävällä tavalla eurooppalaisen kulttuuriin muotoumiseen (Fichte ja muut jenalaiset, Berliinin sivistysyliopisto) aina 1900-luvulle ja tähän päivaan, jolloin oppineiden työkalupakin riittävyyttä on koeteltu ja koetellaan sivistyksen kohdatessa inhimilliseen elämään liittyvät epävarmuudet ja jopa barbarian. Jälkimmäisessä kyse ei ole vain totalitaaristen yhteiskuntien harjoittamasta fyysisestä väkivallasta, vaan laajemmasta uhkasta, jonka georgialainen filosofi Mamardashvili on nimennyt "antropologiseksi katastrofiksi".

Tervetuloa keskustelemaan näistä ja muista Laineen esitelmän nostamista ajatuksista sekä laajemmin oppineisuuden roolista ja merkityksestä. Tilaisuudessa kerrataan Laineen esitelmän keskeiset kohdat, joten esitelmän kuuleminen ei ole valttämätöntä osallistumiselle. Paikkana Kulttuuritalo Laikun kokoushuone Syrjä, klo 18-20. Keskustelua johtaa filosofi Timo Vuorio.

Suuret kiitokset oppineesta luennosta Tapani Laineelle ja aiheesta kiinnostuneelle ja aktiiviselle yleisölle viime perjantaina Ihmisenä oleminen -sarjassa! Palaamme vielä mielenkiintoisen esitelmän antiin ja oppineisuuden teemaan ensi perjantaina keskustelutilaisuudessa. Mutta keskustelu oppineisuudesta ja sen merkityksestä sekä erityisesti sen edistäminen olkoon agendallamme jatkossakin! Muutama kuva tilaisuudesta:

Tapani Laine oppineen osassa

Luennon kova ydin

Keskeinen viitattu suomenkielinen kirjallisuus

Kriittisen korkeakoulun toiminnanjohtajan Eero Ojasen muistokirjoitus Reijo Wileniukselle on luettavissa Kriittisen korkeakoulun kotisivuilla.

Kunniapuheenjohtaja Wileniuksen kirjoitus Kriittisen korkeakoulun perustamisesta ja tuolloisesta ajanhengestä ja yhteiskunnallisesta keskustelukulttuurista on luettavissa tästä linkistä.

Tampereen kriittinen korkeakoulu kunnioittaa Reijo Wileniuksen muistoa tämän illan Ihmisenä oleminen -sarjan luentotilaisuudessa. Muistosanat lausuu tilaisuuden puheenjohtaja Timo Vuorio.

Filosofi Reijo Wilenius 22.4.1930-26.10.2019

Osana merkittävää elämäntyötään filosofian ja kasvatuksen alueilla, Reijo Wilenius muistetaan myös Kriittisen korkeakoulun perustajana ja keskeisenä vaikuttajana ja toimijana vuosien varrella.

Hänen muistoaan ja henkistä perintöään kunnioittaen

Tampereen Kriittinen Korkeakoulu

Oppineen osa ja osattomuus

Perjantaina 1.11. Ihmisenä oleminen -sarjassa jatkamme teeman Oppineisuuden merkitys tarkastelua. Asiantuntijaluennon pitää tutkija Tapani Laine otsikolla Oppineen osa ja osattomuus.

Oppineisuuden ja sivistyksen kohtalo herättää aiheellisesti huolta. Tapani Laine hahmottelee esityksessään tätä kolmen eurooppalaisen tapausesimerkin taustaa vasten. 1. Tutkiskellaan ensin miten sivistysliikkeen alkuvaiheessa Fichte ja muut jenalaiset muotoilivat oppineen tehtävän ja kutsumuksen – ja mitä siitä seurasi. Oppinut ei ole ihmishengen lainsäätäjä vaan historiografi, mutta millainen ja onko suomalainen sivistystraditio ollut osa tätä pyrkimystä. 2. Katsotaan seuraavaksi eurooppalaisen sivistyksen ja sivilisaation kariutumista 1900-luvulla, erityisesti Saksassa 30-luvulla. Tätä valottaa vastakohtapari Husserl ja Shestov. Kumpaakin huolestutti eurooppalaisen ihmisyyden kriisi. Riittivätkö filosofian välineet avaamaan elämän maailmaa kun edessä oli dilemma: sivistys vai barbaria. 3. Pohditaan tämän jälkeen, millaista on barbarian jälkeen yritys palauttaa sivistys ja oppineisuus. Näkökulman tarjoaa georgialainen filosofi Mamardashvili ja hänen ponnistelunsa sekä huolensa sivilisaation perusteiden luhistumisesta ja antropologisen katastrofin uhkasta.

Tapani Laine on pitkän linjan filosofi, joka on toiminut erilaisissa intellektuellin tehtävissä koti- ja ulkomailla. Hän on kiinnostunut niin klassisesta sivistyksestä kuin nykymaailman ilmiöistä. Laine johtaa kansainvälistä Mamardashvili-tutkimuksen verkostoa.

Tilaisuus järjestetään Kulttuuritalo Laikun luentosalissa klo 18-20. Juontajana toimii filosofi Timo Vuorio. Tilaisuus on avoin ja maksuton. Tervetuloa mukaan!  

Oppineisuuden merkitys

Kaataako oppi ojaan? Ei vanhan sanonnan mukaan pitäisi, mutta kuinka oppineisuuden ja ns. lukeneisuuden arvostuksen ja merkityksen laita on tätä nykyä? Toki tehostettua koulutusta ja tutkintoja arvostetaan ja korostetaan jopa itseisarvoisesti, mutta onko sijaa syvemmälle asioihin perehtymiselle, tietämykselle ja ymmärrykselle, jolla välttämättä ei ole nopeasti ulosmitattavaa hyötyä? Onko kyse vain "kaiken maailman dosenttien" puuhastelusta tai "turhasta kirjaviisaudesta"? Mitä oppineisuus ylimalkaan tarkoittaa? Näitä kysymyksiä alamme pohtia Ihmisenä oleminen -sarjan syksyn toisen teeman eli Oppineisuuden merkitys parissa.

Aloitamme avoimella keskustelutilaisuudella perjantaina 25.10. Paikkana Kulttuuritalo Laikku, kokoustila Syrjä (4. krs), klo 18-20. Keskustelun vetäjinä toimivat filosofit Timo Vuorio ja Vesa Jaaksi. Tervetuloa!

Perjantaina 18.10. palaamme vielä Ihminen ja vapaus -teemaan. Esitelmässään "Mitä on poliittinen vapaus?" Sami Syrjämäki perehdytti meidät vapauden käsitteen kahteen eri puoleen: sen negatiiviseen ja positiiviseen merkitykseen.  Negatiivisessa merkityksessä vapaus on esteiden ja pakotteiden poissaoloa. Positiivisessa merkityksessä vapaus tarkoittaa ihanteen tai ideaalin läsnäoloa. Syrjämäki nosti esiin vielä kolmannenkin vapauskäsityksen, negativiseen käsityksen alaan kuuluvan ns. tasavaltaisen vapauden, joka perustuu herruuden poissaoloon. Tervetuloa keskustelemaan näistä ja muista esitelmän nostattamista ajatuksista!

Paikkana Kulttuuritalo Laikun kokoustila Syrjä, klo 18-20. Keskustelua vetävät filosofit Vesa Jaaksi ja Timo Vuorio.

Kiitokset luennoitsija Sami Syrjämäelle ja yleisöllemme viime perjantain tapahtumassa Ihmisenä oleminen -sarjassa! Palaamme Syrjämäen esitelmään ja vapauden teemaan vielä ensi perjantaina (18.10.) järjestettävässä keskustelutilaisuudessa.

Vapautuneita tunnelmia onnistuneen illan jälkeen. Sami Syrjämäki (kesk) Kriittisen filosofien Vesa Jaaksin ja Timo Vuorion seurassa. Kuva: Martti Tryyki.

Mitä on poliittinen vapaus?

Perjantaina 11.10. Ihmisenä oleminen -sarjassa pidetään syksyn ensimmäinen esitelmä. Aiheen Ihminen ja vapaus asiantuntijapuheenvuoron esittää Sami Syrjämäki otsikolla Mitä on poliittinen vapaus?

Vapaudella on positiivinen kaiku. Kukapa ei haluaisi olla vapaa ja edistää vapauden politiikkaa? Kaikista maista löytyy poliitikkoja, jotka kertovat olevansa vapauden asialla. Mutta mistä puhumme, kun puhumme vapaudesta? Vapauden käsitteellä on historiansa ja yhä edelleenkin sillä tarkoitetaan eri asioista puhujasta riippuen. Esitelmässään Syrjämäki esittelee vapauden eri merkityksiä ja käy läpi erilaisia vapauteen liittyviä kysymyksiä.

FT Sami Syrjämäki on toimittanut lukemiston Vapaus (niin&näin-kirjat, 2018), joka sisältää klassisia kirjoituksia vapaudesta 1600-luvulta alkaen tähän päivään. Nykyään Tieteellisten Seurain Valtuuskunnassa työskentelevä Syrjämäki toimi pitkään niin&näin–lehden toimituksessa. Hän on kirjoittanut vapaudesta sekä sananvapaudesta muun muassa Logos ensyklopediaan (ks.  "Berlin vapaudesta" ja "Poliittinen vapaus") ja niin&näin–lehteen (ks. "Vapaus teoriassa ja käytännössä" ja "Vapauden kesäkoulu: liberaalipoliitikot pulpetissa". Hän on tutkinut vapauden käsitehistoriaa myös filosofian alan väitöskirjassaan. Syrjämäen ajatuksia vapaudesta voi kuunnella myös Yle:n Kulttuuricocktail-ohjelmassa.

Tilaisuus järjestetään Kulttuuritalo Laikun luentosalissa klo 18-20. Juontajana toimii filosofi Timo Vuorio. Tilaisuus on avoin ja maksuton. Sydämellisesti tervetuloa!

Hyvää syksyä kaikille!

Tampereeen kriittisen korkeakoulun Ihmisenä oleminen -sarja jatkuu jälleen!  Syksyllä 2019 pidetään neljä asiantuntijaesitelmää sekä perinteiseen tyyliin näitä tukevat keskustelutilaisuudet aina viikkoa ennen ja jälkeen esitelmien. Tarkastelemme inhimillisen olemassaolon moninaisuutta mm. vapauden, sukupuolisuuden ja historiallisuuden näkökulmista. Katso syksyn koko ohjelma tästä.

Perjantaina 4.10. aloitamme aiheen Ihminen ja vapaus merkeissä. Vapaus on yksi inhimillisen kulttuurin tärkeimmistä arvoista, ellei tärkein. Erityisesti länsimaisessa kulttuurissa ajatuksen ja mielipiteen vapaus on perusoikeutemme, johon mm. toimiva demokraattinen yhteiskuntajärjestelmä perustuu. Mitä rajoituksia vapauteen kuitenkin kuuluu? Kuinka vapaus ja vastuu suhtautuvat toisiinsa? Toteutuuko yhteiskunnassamme vapaus? Mitä ylimalkaan ymmärrämme vapauden käsitteellä? Tervetuloa keskustelemaan vapaassa ilmapiirissä näistä ja muista vapauden käsitteeseen, sen ilmentymiin ja käytäntöihin liittyvistä kysymyksistä! Keskustelulla alustamme Sami Syrjämäen asiantuntijaluentoa aiheesta 11.10.

Paikkana Kulttuuritalo Laikun kokoustila Syrjä (4 krs), klo 18-20. Keskustelua johtavat tuttuun tyyliin Kriittisen korkeakoulun filosofit Timo Vuorio ja Vesa Jaaksi. Tilaisuus on maksuton ja (aiheen mukaisesti) vapaa kaikille. Vielä kerran: tervetuloa jakamaan ajatuksia!

Perjantaina 26.4. päättyy kevään 2019 Ihmisenä oleminen -sarja. Viimeisenä aiheena on Ihminen ja sivistys. Pidämme keskustelutilaisuuden Juhani Sarsilan esitelmän "Kreikan uskonto, filosofia ja sivistys" herättämien ajatusten pohjalta.

Sarsilan esitelmä tarjosi rikkaan ja elävän aatehistoriallisen kuvauksen antiikin (sekä keskiajan ja varhaisen modernin ajan) maailman älyllistä jännitteistä. Samalla se erilaisuuksineen ja yllättävine samanlaisuuksineen puhutteli nykymaailman ihmistä. Sarsila nosti myös esiin tärkeän huomion, että onko sivistys tänä päivänä vapaa-ajan viihdettä, ihmisen yksityiseen sfääriin kuuluvaa vapaaehtoista toimintaa, vailla suurempaa ja tunnustetumpaa yhteiskunnallista merkitystä. Tervetuloa keskustelemaan näistä ja muista esiin nousseista kysymyksistä ja ajatuksista!

Paikkana Kulttuuritalo Laikun kokoustila Syrjä, klo 18-20. Keskustelua vetävät tuttuun tapaan filosofit Timo Vuorio ja Vesa Jaaksi.

Suuret kiitokset Juhani Sarsilalle, Leena Sainiolle ja runsaslukuiselle yleisöllemme hienosta Ihminen ja sivistys -tilaisuudesta perjantaina! Olipa kerrassaan hieno tapa päättää kevään luentosarjamme. Sivistyksen parissa tulemme jatkamaan hamaan tulevaisuuteen saakka, mutta tällä erää aihetta aukaistaan vielä yhden keskustelutapahtuman verran, pääsiäispyhien takia poikkeuksellisesti vasta perjantaina 26.4.

Ihmisenä oleminen -sarjan kevätkauden 2019 viimeinen yleisöluento koittaa perjantaina 12.4. Viimeisimmän, muttei missään tapauksessa vähäarvoisimman aihepiirin Ihminen ja sivistys perkauksessa palaudumme länsimaisen sivistyksen alkumetreille. Juhani Sarsila pitää asiantuntijapuheenvuoron otsikolla Kreikan uskonto, filosofia ja sivistys.
Esityksen sisällön, kysymyksiä herättävä, lähtökohta on: "Filosofit olivat sitä mieltä, että rahvas välttämättä tarvitsi yksinkertaisen ja barbaarisen uskonsa poliittisista syistä. Sen tuli pysyä aloillaan ja pelätä ja kunnioittaa jumalia."

Aate-ja oppihistorian dosentti FT Juhani Sarsila on pitkän linjan yliopistotutkija ja -opettaja, joka on siirtynyt tänä keväänä eläkkeelle latinan kielen ja antiikin tradition yliopistonlehtorinvirastaan Tampereen yliopistolla. Hänen erityisiä tutkimus-ja opetusaloja ovat mm. retoriikan teoria ja käytäntö, antiikin ja keskiajan aatehistoria, moraalisten arvojen käsitehistoria, kulttuurifilosofia, sananvapaus ja kirjasensuuri, perustavien arvojen ristiriitaisuus sekä humanismin käsitesisältö. Sarsila on myös esseisti ja kääntäjä. Hänet tunnetaan myös peräksisantamattomana sivistysyliopiston ihanteiden puolustajana niin puheissaan kun teoissaan, mikä itsessään tekee hänen puheenvuorostaan aihepiirimme alla erityisen.

Tilaisuudessa Ihminen ja sivistys saa myös toisenlaisen ilmentymän, kun Sarsilan luennon lisäksi saamme nauttia myös runoudesta, jota meille esittää laulupedagogi ja runoilija Leena Sainio.

Tilaisuus järjestetään Kulttuuritalo Laikun luentosalissa klo 18-20. Juontajana toimii filosofi Timo Vuorio. Tilaisuus on avoin ja maksuton. Sydämellisesti tervetuloa!

Perjantaina 5.4. siirrymme Ihmisenä oleminen -sarjassa kevään viimeisen aihepiirin pariin. Aihe Ihminen ja sivistys aloitetaan perinteisesti alustavalla keskustelutilaisuudella.

Mitä on sivistys ja mikä sen merkitys meille tänä päivänä on? Tervetuloa keskustelemaan ja jakamaan näkemyksesi. Ja samalla valmistautumaan kohti Juhani Sarsilan puheenvuoroa aiheesta ensi viikolla.

Paikkana on Kulttuuritalo Laikun keskustelutila Syrjä klo 18-20. Keskustelua vetävät filosofit Timo Vuorio ja Vesa Jaaksi. Tilaisuus on vapaa ja maksuton.

Perjantaina 29.3. keskustelu aiheesta Ihminen ja kehollisuus jatkuu. Jaana Parviaisen esitelmä "Koettu keho/materiaalinen ruumis: työn, talouden ja teknologian vallankäytön puristuksessa" perehdytti meidät ruumillisuuden/kehollisuuden tutkimuksen historiaan ja nykypäivään sekä valoitti kehon ja ruumiillisuuden ja näiden välisen jännitteen monenlaisia ilmentymiä nykymaailmassa. Kehollisuus tutkimuksen kohteena on varsin uusi ilmiö; yhtäältä se erottautuu  perinteisestä luonnontieteellisestä ruumistutkimuksesta ja toisaalta ihmismieltä tarkastelevasta humanistisesta ja psykologisesta tutkimuksesta, asettautuen näiden välimaastoon. Erottelu koetun kehon ja ja fysiologisen ruumiin välillä on kuitenkin merkittävä ja niiden välinen ristiriita ja jännite näkyy esimerkiksi nykykulttuurin voimistamina ja jopa normalisoimina patologioina (sanan kantilaisessa merkityksessä eli vaikuttimina, jotka ovat järjen ja vapaan tahdon hallitsemattomia), kuten anoreksia, transsukupuolisuus sekä ulkonäköpaineet.

Tule keskustelemaan näistä ja muista Parviaisen esitelmän nostattamista ajatuksista! Keskustelua johdattavat filosofit Timo Vuorio ja Vesa Jaaksi. Paikkana Kulttuuritalo Idealinnan Kokoustila Syrjä (4. krs.), klo 18-20. Tervetuloa!

Lämpimät kiitokset Jaana Parviaiselle ja yleisölle viime perjantain esitelmätilaisuudesta Ihmisenä oleminen -sarjassamme! Kuvassa positiivisia lähtötunnelmia hienoon iltaan Kriittisen korkeakoulun Timo Vuorion ja Vesa Jaaksin kanssa.

Perjantaina 22.3. Ihmisenä oleminen -sarjassa aiheena on Ihminen ja kehollisuus. Asiantuntijapuheenvuoron pitää Jaana Parviainen otsikolla Koettu keho/materiaalinen ruumis: Työn, talouden ja teknologian vallankäytön puristuksessa.

Keskustelu ihmisen ruumiillisuudesta ryöpsähti käyntiin samanaikaisesti yhteiskuntatieteissä, filosofiassa ja kognitiotieteessä 1980-luvun tienoilla, tosin aluksi toisistaan erillään. Taustalla vaikutti pitkä keskustelu mielen ja ruumiin suhteesta, joka juontuu antiikin Kreikan filosofiaan ja ehkä vielä varhaisempaan hindulaiseen filosofiaan. Nykyisen yhteiskuntatieteissä ja filosofiassa vallalla olevan käsityksen mukaan, ruumista ei voi palauttaa fysiologisiin, biologisiin, hormonaalisiin tai materiaalisiin mekanismeihin, vaan se sisältää ihmisen elämään, kokemuksiin, persoonaan, kollektiiviseen toimintaan ja valtaan liittyviä piirteitä sekä kulttuurisia tapoja ja tottumuksia.

Parviainen keskittyy esitelmässään fenomenologisiin ja yhteiskuntatietellisiin ruumiillisuutta koskeviin jäsennyksiin, jotka mieli-ruumis -suhteen sijasta pohtivat biologisen ja materiaalisen ruumiin suhdetta kokemukselliseen kehoon. Fenomenologinen käsitys ruumiillisuudesta tekee näkyväksi ruumiin sekä tietoisena subjektina että biologisena ja materiaalisena organismina, joka on osa ekosysteemiä ja riippuvainen muista eliöistä. Keho koettuna ainutlaatuisena minuutena ja fyysiset ruumiilliset piirteet eivät palaudu toisiinsa vaan ovat kaksi samanaikaista mutta alati jännitteisiä ristiriitoja aiheuttavaa ulottuvuutta ihmisessä. Erityisesti kaupallisilla toimijoilla on kyky herättää ihmisessä ristiriitoja kehon kokemuksen ja oman fyysisen ruumiin välillä, samalla kun uudet teknologiat tarjoavat välineitä tämän ahdistukseen lievitykseen. Tästä jännitteestä kehkeytyvät kulttuuriset patologiat kuten ruumiin kirurginen muotoilu ja itsen mittaaminen (ns. Quantified Self-liike) ovat sekä voimistuneet että normalisoituneet 2020-luvun vaihteessa. Parviainen kysyy esitelmässään, millaisen ruumiillisuuskäsityksen kautta voidaan hahmottaa ruumiillista toimijuuttta talouden, teknologian ja työn asettamien vallankäyttömekanismien puristuksessa ekokriisin aikakaudella.

FT Jaana Parviainen on filosofi, dosentti ja yliopistotutkija Tampereen yliopiston yhteiskunnallisesta tiedekunnasta. Hänen tutkimuskohteena ovat olleet fenomenologia, kehollisuus, teknologia ja jälkiteollinen työ. Parviainen on julkaissut useita kirjoja sekä yli 80 artikkelia suomeksi ja englanniksi. Meduusan liike (2006) kirjassa kehollisuuden näkökulmasta luonnosteltu teknologian filosofia on saanut jatkoa viime vuosina eri artikkeleilla, jotka ovat käsitelleet kehon aistimellisuutta virtuaalisessa ympäristössä, sosiaalista robotiikkaa, hoivarobotteja, mediakaupunkia, etäläsnäoloa, big dataa, teknologisoituvaa koulua ja teknologiavälitteistä kosketusta. Vuonna 2016 julkaistu yhteiskirja Ruumillisuus ja työelämä - Työruumis jälkiteollisessa taloudessa esitteli Parviaisen työruumiin tutkimushankkeen empiirisiä ja teoreettisia tuloksia. Ensi syksynä julkaistava yhteiskirja Ammatillinen kosketus: Kuinka tunnetyötä tehdään (Kirjapaja) on ensimmäinen suomenkielinen teos, jossa hahmotetaan kosketuksen etiikan perusteita ammatillisen taidon näkökulmasta. Parviaisen uusin tutkimushanke käsittelee tuotetun tietämättömyyden ja disinformaation uhkia asiantuntijatyölle.

Tilaisuus järjestetään Kulttuuritalo Laikun luentosalissa, klo 18-20. Tilaisuuden juontaa filosofi Timo Vuorio ja se on avoin ja maksuton kaikille. Tervetuloa!

Perjantaina 15.3. siirrymme Ihmisenä oleminen -sarjassa uuden aiheen Ihminen ja kehollisuus pariin. Tavanmukaisesti aihepiirin käsittely aloitetaan yleisellä keskustelutilaisuudella.

Terve mieli terveessä ruumiissa? Mitä kehollisuus tarkoittaa ihmisenä olemiseen? Onko kehollisuutta ja siihen liittyviä odotuksia liikaa korostettu esim. nykyajan viihdeteollisuudessa? Onko kehon ja ruumiin käsitteillä eroa? Tervetuloa keskustelemaan näistä ja muista aiheen nostamista ajatuksista. Samalla keskustellen valmistaudumme Jaana Parviaisen ensi viikon esitelmään Koettu keho/materiaalinen ruumis: Työn, talouden ja teknologian vallankäytön puristuksessa.

Paikkana kokoustila Syrjä (Kulttuuritalo Laikku, 4. krs) klo 18-20. Keskustelua filosofit Timo Vuorio ja Vesa Jaaksi. Avoin ja vapaa pääsy. 


 

Perjantaina 8.3. jatkamme keskustelua aiheesta Ihminen ja illuusio. Juha Hurmeen väkevä puheenvuoro "Merkitysten muodostuminen teatterissa, erämaassa, mielisairaalassa ja R-kioskilla" valaisi illuusioiden monenlaista ilmentymistä elämässämme, niin hyvässä kuin pahassa. Tule mukaan keskustelemaan esitelmän herättämistä ajatuksista!

Tilaisuus järjestetään klo 18-20 kokoustila Syrjässä, Kulttuuritalo Laikun neljännessä kerroksessa. Keskustelua vetävät tuttuun tapaan filosofit Vesa Jaaksi ja Timo Vuorio. Tilaisuus on avoin ja maksuton. Tervetuloa!

Ihmisenä oleminen -sarjan  koko ohjelma

Suuret kiitokset Juha Hurmeelle ja valtavalukuiselle yleisöllemme! Ihminen ja illuusio -tapahtuma täytti Laikun luentosalin kirjaimellisesti äärimmilleen. Tässä pieni ote Hurmeen vaikuttavaa puheenvuoroa:

Ihmisenä oleminen -sarja jatkuu perjantaina 1.3. aiheen Ihminen ja illuusio parissa. Tällöin Juha Hurme pitää asiantuntijapuheenvuoron otsikolla Merkityksen muodostuminen teatterissa, erämaassa, mielisairaalassa ja R-kioskilla. Otsikko itsessään toimii myös esitelmöitsijän omin sanoin "täsmällisenä ja riittävänä" kuvauksena esitelmän sisällöstä.

Juha Hurme on Finlandia-palkittu kirjailija ja teatteriohjaaja. Hänen viimeisin ohjauksensa Making of Lea sai juuri ensi-iltansa KOM-Teatterissa. Hurmeen ajatuksia tästä, keskusteluun perustuvasta ohjausmetodistaan, elämänfilosofiastaan sekä tulevaisuuden projekteistaan, voi katsoa Yle TV1:n tuoreessa Puoli seitsemän -ohjelmassa: linkki tästä.

Tilaisuus pidetään Kulttuuritalo Laikun luentosalissa klo 18-20. Tilaisuuden juontaa filosofi Timo Vuorio. Tilaisuus on vapaa ja avoin kaikille. Tervetuloa!

Ihmisenä oleminen -sarjassa siirrymme uuden aiheen pariin.  Perjantaina 22.2.  aloitamme aiheen Ihminen ja illuusio perkauksen alustavalla keskustelulla.

Illuusio voi yhtäältä viitata esimerkiksi positiiviseen merkitykseen taiteessa, esim. onnistuneen illuusion luonti teatterinäytöksessä voi aikaansaada hyvinkin realistisen todellisuuden vaikutelman. Toisaalta illuusio voi saada vahvankin negatiivisen sävyn omassa elämässämme, esimerkiksi kuten se harhoineen voi esiintyä mielisairauksien yhteydessä. Molemmat merkitykset herättävät filosofisia kysymyksiä esim. toden ja harhan suhteesta ja todellisuuden luonteesta - missä määrin elämämme tai käsityksemme maailmasta on yhtä illuusiota? Tervetuloa mukaan keskustelemaan illuusion merkityksen moninaisuudesta! Ja samalla pohjustamaan keskustellen Juha Hurmeen ensi viikon esitelmää "Ihminen ja illuusio: Merkityksen muodostuminen teatterissa, erämaassa, mielisairaalassa ja R-kioskilla".

Paikkana, kuten tästä lähtien kaikki keskustelutilaisuutemme, kokoustila Syrjä (Kulttuuritalo Laikku, 4. krs) klo 18-20. Keskustelua vetävät totutusti Kriittisen omat filosofit Timo Vuorio ja Vesa Jaaksi. Avoin ja vapaa pääsy.

Keskustelu aiheesta Ihminen ja olemassaolon tarkoitus jatkuu. Perjantaina 15.2. palaamme Timo Purjon viime perjantain esitelmän "Mikä on oma arvoni ja merkitykseni maailmassa" herättämiin ajatuksiin (muistinvirkistykseksi, esitelmän diat löytyvät täältä). Tule jakamaan omat ajatuksesi Viktor Franklin logoteoriasta sekä keskustelemaan muista aiheen nostattamista, ihmisen olemassaolon mielekkyyttä koskevista kysymyksistä!

Tilaisuus järjestetään klo 18-20 osallistujamäärän mukaan joko keskustelutila Idealinnassa tai kokoushuone Syrjässä. Molemmat sijaitsevat vierekkäin Kulttuuritalo Laikun neljännessä kerroksessa. Keskustelua vetävät tuttuun tapaan filosofit Vesa Jaaksi ja Timo Vuorio. Tilaisuus on vapaa ja maksuton. Tervetuloa!

Timo Purjon asiantuntijaesitelmä Ihmisenä oleminen -sarjassamme saavutti ennätysyleisön, mistä valtavat kiitokset kaikille paikalle saapuneille! Nyt esitelmän sisällön perusteellisesti kattavat diat voidaan lukea täältä

Timot lähtöasetelmissa. Purjo (oik) valmiina esitelmöimään ja Vuorio juontamaan.

Perjantaina 8.2. Ihmisenä oleminen -sarjassa jatkamme aiheen Ihminen ja olemassaolon tarkoitus alla. Timo Purjo pitää asiantuntijaesitelmän otsikolla Mikä on oma arvoni ja merkitykseni maailmassa?

Jokainen kaipaa tarkoituksellista elämää ja jokaisessa piilevät kaikki keskeiset kyvyt, joiden avulla ihminen voi kokea elämänsä arvokkaaksi ja hyväksi. Arvokkaiden tarkoitusten löytäminen voi olla vaikeaa varsinkin erilaisten elämänkriisien ja niiden aiheuttamien oireiden keskellä. Vaikeimmissa elämäntilanteissaan ihminen jopa epäilee elämän olevan täysin tarkoituksetonta ja turhaa. Näin ei kuitenkaan ole, vaan elämällä ja elämässä on aina tarkoitus. Jotta ihminen osaa etsiä ja löytää arvokkaita tarkoituksia, tarvitsee hän erilaisia henkisiä kykyjä ja voimia.

Purjon esitelmässä etsitään vastauksia erityisesti siihen, miten ihminen voi löytää sellaista sisältöä elämäänsä, joka aikaansaa kokonaisvaltaisen ja erilaisissa kriiseissäkin kestävän kokemuksen elämän arvosta ja hyvyydestä. Mitä eroa on elämän mielekkyydellä, merkityksellisyydellä ja tarkoituksellisuudella? Miksi pelkästään itselle merkityksellisten asioiden toteuttaminen elämässään ei riitä, vaan voi päinvastoin johtaa syvään eksistentiaaliseen kriisiin? Miten ihminen voi toteuttaa elämänsä laadullisen hyvyyden kannalta perimmäisintä tarvettaan, tarkoituksen tahtoaan?

Esitelmän teoreettisena viitekehyksenä on Viktor Franklin jo 1920-luvulla luoma tarkoituskeskeinen filosofia. Filosofian tohtori, Diplomate in Logotherapy Timo Purjo on tutkinut Franklin filosofiaa väitöstutkimuksessaan ja tehnyt elämänarvojen ja elämänasenteiden selkiyttämiseen perustuvaa käytännön ihmistyötä 1990-luvulta lähtien. Hän toimii myös Suomen Viktor Frankl Instituutin puheenjohtajana ja vastaavana kouluttajana. Ks. https://www.logoteoria.net/

Tilaisuus pidetään Kulttuuritalo Laikun (Keskustori 4) luentosalissa klo 18.00-20.00. Juontajana toimii filosofi Timo Vuorio. Tilaisuus on vapaa ja avoin kaikille. Tervetuloa!

Suuret kiitokset perjantain keskustelutilaisuuteemme osallistuneille! Osallistujia oli niin paljon, että siirsimme tilaisuuden Idealinnasta viereiseen kokoustila Syrjään, joka toki täyttyi sekin. Jatkossa tilanteen mukaan katsomme kumpi tila on sopivampi vai joudummeko etsimään vielä suurempaa tilaa. Joka tapauksessa, hienoa keskustelua olemassaolon tarkoituksesta. Tästä on hyvä jatkaa ensi perjantain Timo Purjon esitelmään aiheesta Ihmisenä oleminen -luentosarjassa.

Ihmisenä oleminen -sarjassamme siirrymme ihmisen mielestä olemassaolon mieleen. Perjantaina 1.2. keskustelemme alustavasti aiheesta Ihminen ja olemassaolon tarkoitus. Aihe on eittämättä yksi ihmisenä olemisen haastavimpia ja mielenkiintoisimpia kysymyksiä. Sitä ovat pohtineet filosofit aikojen alusta ja yhtä lailla se nousee esiin jokapäiväisessä elämässämme nykymaailman haasteiden ja vaateiden edessä. Onko olemassaolossani mitään mieltä? Pitäisikö olla? Samalla  pohjustamme Timo Purjon ensi viikon esitelmää "Mikä on arvoni ja merkitykseni maailmassa?" Tervetuloa keskustelemaan ja esittämään omat näkemyksesi!

Tilaisuus pidetään totutusti klo 18.00-20.00 Kulttuuritalo Laikun Idealinnassa. Filosofit Vesa Jaaksi ja Timo Vuorio johtavat keskustelua. Tilaisuushan on vapaa ja maksuton. 

Perjantaina 25.1. jatkamme keskustelua aiheesta Ihminen ja ihmisen mieli.

Päivi Lappalaisen inspiroiva esitelmä hyväksymis - ja omistautumisterapiasta tarjosi haastavan näkökulman ihmismieleen. Emme ole yhtä kuin ajatuksemme ja tunteemme, vaan ne tapahtuvat meissä. Hyväksymällä ahdistavienkin tunteiden läsnäolon, voimme "irtipäästää" niistä ja niiden pakottavasta vallasta. Esitelmä jätti myös mielenkiintoisia, avoimia kysymyksiä. Mitä tarkoittaa tarkkailijan näkökulma itseen? Millainen on minän ja mielen suhde? Kuinka mielisairaudet asettuvat tähän kuvioon, kun sairauden käsitettä ei hyväksytä tässä terapian muodossa? Tervetuloa jatkamaan keskustelua näistä ja muista mieleen nousseista kysymyksistä!

Paikkana Kulttuuritalo Laikku, keskustelutila Idealinna, klo 18-20. Keskustelua vetävät filosofit Vesa Jaaksi ja Timo Vuorio.

Perjantaina 18.1. Ihmisenä oleminen -luentosarjan aiheena on Ihminen ja ihmisen mieli. Asiantuntijaesitelmän pitää Päivi Lappalainen otsikolla Hyväksymis- ja omistautumisterapian näkökulma ihmisen mieleen ja hyvinvointiin. 

Esityksessään FT Päivi Lappalainen esittelee hyväksymis- ja omistautumisterapian (HOT, ACT) ja siihen liittyvän suhdekehysteorian näkökulman ihmisen mieleen ja hyvinvointiin. Yksi keskeisistä käsitteistä on psykologinen joustavuus, joka tarkoittaa mm. sitä, ettemme anna oman mielemme, omien ajatustemme ja tunteittemme ohjata liikaa sitä, mitä teemme. Lappalainen valottaa käytännön esimerkein ajattelukykymme ongelmaa ja kertoo myös siitä, miten voimme ”vapautua oman mielemme vallasta” sekä kehittää omaa psykologista joustavuuttamme ja hyvinvointiamme.

Tutkijatohtori Päivi Lappalainen toimii tutkijana Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella sekä Gerocenter-säätiössä. Hän on tehnyt hyväksymis- ja omistautumisterapiaan liittyvää mielenterveyden tutkimusta vuodesta 2008 lähtien ja väitellyt vuonna 2015 aiheesta Teknologia- ja internet-pohjaiset psykologiset interventiot mielialan ja hyvinvoinnin edistämisessä.

Tilaisuus pidetään Kulttuuritalo Laikun (Keskustori 4) luentosalissa klo 18.00-20.00. Juontajana toimii filosofi Timo Vuorio. Tilaisuus on vapaa ja avoin kaikille. Tervetuloa! 

------

Ihmisenä oleminen -luentosarjan kevään koko ohjelma.

Tampereen kriittisen korkeakoulun kevät alkaa! Ihmisenä oleminen -luentosarjan ensimmäisenä aiheena on ihmisen mieli. Tule keskustelemaan mitä mielesi tekee! Ohjaako mielesi sinua sinne, minne olet menossa vai ihan muualle? Mitä mielessäsi liikkuu vai onko se ihan hiljaa? Mitä meidän pitäisi mielestämme tietää? Onko missään mitään mieltä? Keskustelulla pohjustamme ensi viikon Päivi Lappalaisen esitelmää "Hyväksymis- ja omistautumisterapian näkökulma ihmisen mieleen ja hyvinvointiin".

Perjantaina 11.1. klo 18.00-20.00 Kulttuuritalo Laikun Idealinnassa voidaan olla siis monta mieltä. Filosofit Vesa Jaaksi ja Timo Vuorio johtavat keskustelua. Tilaisuus on vapaa ja maksuton. Tervetuloa!

IHMISENÄ OLEMINEN -luentosarja

Kevät 2019


18.1. Ihminen ja ihmisen mieli
Päivi Lappalainen

8.2. Ihminen ja olemassaolon tarkoitus
Timo Purjo

1.3. Ihminen ja illuusio
Juha Hurme

22.3. Ihminen ja kehollisuus
Jaana Parviainen

12.4. Ihminen ja sivistys
Juhani Sarsila


Esitysten otsikot täsmennetään myöhemmin.

Paikka ja aika: Kulttuuritalo Laikku, luentosali, perjantaisin klo 18-20.

Keskustelupiiri perjantaisin viikkoa ennen ja jälkeen esitysten, alkaen 11.1. Kulttuuritalo Laikku, keskustelutila Idealinna, klo 18-20.

Tilaisuudet ovat maksuttomia ja avoimia kaikille. Tervetuloa!