Kriittisen
korkeakoulun keskeinen tavoite Tampereella on keskustelun ja dialogin
kehittäminen, jossa akateeminen maailma sekä asioista kiinnostunut,
utelias ja tiedonhaluinen muu maailma kohtaavat. Me kaikki olemme
saman maailman asukkaita. Yksi konkreettinen tapa edistää tätä
asiaa ovat Ihmisenä oleminen -luentosarjan ympärille rakentuvat
keskustelutilaisuudet. Näitä vetävät filosofit
Timo Vuorio ja Vesa Jaaksi.
 |
| Vuorio & Jaaksi - keskustelevat filosofit UNESCO:n Kansainvälisenä filosofian päivänä 2015 Tampereen pääkirjaston Metson aulassa. Kuva: Lauri Tyrvänen |
Keskustelu opetusmetodina
Sekä Jaaksi että Vuorio ovat pitkän linjan filosofian opettajia Tampereen yliopistosta. Ajatus keskusteluun perustuvasta opetuksesta on syntynyt akateemisen opetuksen kokemuksista: koska yliopisto-opetuksessa, kuten opetuksessa ylipäätään, kyse on tiettyjen opetussisältöjen välittämisestä, se jättää ulkopuolelleen mahdollisuuden ja erityisesti ajan keskustella pidemmälle itse asioista ja niiden herättämistä ajatuksista. Usein juuri keskustelussa esiin nousseet mielenkiintoiset kysymykset on pakko sivuuttaa, jotta opetuksessa päästäisiin eteenpäin. Jaaksi ja Vuorio päättivät, että jospa tilanne käännettäisiin toistepäin: opetus alkaisikin näistä keskusteluista, ja opettajien tehtäviksi jäisi keskustelun ohjaaminen sekä kyky rakentaa filosofisen opetuksensa keskustelusta nousseiden kysymysten ja ajatusten varaan. Samalla tietokeskeisen opetusisällön sijaan korostuisi asioiden ymmärtäminen sekä nojautuminen ja rohkaiseminen omaan ajatteluun. Tämä luonnollisesti vaatii opettajilta, tai paremminkin keskustelunohjaajilta, erityistä kykyä reagoida keskustelun käänteisiin sekä soveltaa näihin filosofista ja pedagogista ammattitaitoaan.
Dialogin moniäänisyys
Jaaksin ja Vuorion
keskusteluun perustuvaan opetusmetodiin kuuluu keskeisesti dialogin
moniäänisyys. Juuri sitä he tuovat esiin oman esimerkkinsä
kautta. Filosofisilta orientaatioiltaan he ovat erilaisia
ajattelijoita. Vesa Jaaksin filosofinen tausta perustuu ns.
mannermaiseen filosofiaan, missä erityisesti fenomenologiseen
traditioon. Hänen erityinen mielenkiintonsa kohde on Martin
Heideggerin filosofia sekä filosofian historia, erityisesti antiikin ja keskiajan filosofia. Timo Vuorio puolestaan edustaa
enemmän ns. analyyttista filosofiaperinnettä, erityisesti miten se
on yhteyksissä pragmatistiseen ajatteluun. Hänen spesiaali
kiinnostuksensa kohde on Richard Rortyn filosofia sekä
nykyfilosofian lisäksi modernin ajan filosofian historia. Täten
Jaaksin ja Vuorion yhteisiin keskustelutilaisuuksiin kuuluu oleellisesti se,
että vetäjät tuovat esiin toisistaan toisinaan radikaalistikin
poikkeavia näkemyksiä, mikä puolestaan rikastuttaa keskustelun
moniäänisyyttä. Paitsi dialogi toteutuu kaikkien keskustelijoiden
kesken, myös vetäjien välillä. Joskus paremmin, joskus
huonommin.
Opetuksesta keskusteluun
Jaaksi ja Vuorio
ovat kehittäneet keskusteluun perustuvaa opetusmetodiaan aiemmin
erityisesti Tampereen työväenopiston ”Keskusteluja filosofien
kanssa” -kursseilla. Kyse ei ole niinkään tietyn annetun 'metodin' tai
'dialogi-tekniikan' soveltamisesta, vaan opetuskäytännöt ovat
muodostuneet ja kehittyneet tekemisen myötä, kokemuksista ihmisten
välisestä vuorovaikutuksesta konkreettisissa tilanteissa. Tämän
avoimen, muodollisista metodeista vapaan luonteen he haluavat myös säilyttää Tampereen
kriittisen korkeakoulun keskustelutilaisuuksissa. Vapaassa keskustelussa luotetaan
osallistujien omiin keskustelutaitoihin, keskusteluhalukkuuteen ja kykyyn kehittyä. Näissä 'opetus'
sanan varsinaisessa merkityksessä on lopullisesti väistynyt
'keskustelun ohjaus' tieltä. Koska keskustelun aiheet vaihtelevat
ihmisenä olemisen mitä erilaisimpien ilmentymien välillä, ne
usein liikkuvat varsin kaukana filosofian ydinalueista. Näin vetäjien oma asiantuntijuus voi jäädä hyvinkin ohueksi.
Tällöin heidän antinsa keskusteluun on tuoda oma filosofinen
näkemyksensä, tapansa ajatella asioita sekä lähestyä ja
jäsennellä niitä filosofisesti.
Avoin ja vapaa keskustelu
Tarkoituksena
Jaaksin ja Vuorion johtamissa tilaisuuksissa on tarjota kaikille
keskustelijoille tasa-arvoinen foorumi, jossa omien näkemysten
esittäminen ja toisten omien kuuleminen tapahtuu avoimessa, vapaassa
ja toisia kunnioittavassa ilmapiirissä. Yksi keskustelun kaunein
piirre on sen yllätyksellisyys: koskaan emme tiedä minne tai
minkälaisiin johtopäätöksiin se johtaa. Yhtä kaikki, keskustelu
on prosessi, jossa paitsi saamme rohkeasti käyttää omaa ääntämme
– tai olla ihan hiljaa – saamme kuulla toisten, mahdollisesti ja
todennäköisesti eriäviä, näkemyksiä. Tavoitteena ei ole
saavuttaa yksimielisyyttä tai 'yhtä ja oikeaa tapaa ajatella', vaan
kehittää omaa ajatteluamme. Kun suhtaudumme avoimesti ja
ennakkoluulottomasti omistamme eriäviin käsityksiin, niin
erilaisten näkökulmien hedelmällinen kohtaaminen – dialogi - luo parhaimmillaan jotain uutta, ennennäkemätöntä, jotain, mikä
voi muuttaa käsityksiämme tai vähintäänkin selkeyttää niitä.
Tätähän itsensä kehittäminen, sivistyminen ja myös oppiminen
parhaimmillaan on. Keskustelu on demokraattisen, moniäänisen ja
suvaitsevaisen yhteiskunnan tukijalka – eikä sitä ole koskaan
tarpeeksi.
 |
| Filosofeilta käy myös muunlainen yhteistyö - tässäkin alan perinteitä jo kunnioittaen! Kuva: Kati Suojanen. |
