maanantai 9. joulukuuta 2019

Ayn Rand ja kapitalistinen unelma vapaudesta

Ayn Rand 1940. Kuva: Talbot.
Perjantaina 13.12. Ihmisenä oleminen -sarja jatkuu aiheen Kapitalismi ja ihmisyys parissa. Asiantuntijaluennon esittää Jussi Jalonen otsikolla Ayn Rand ja kapitalistinen unelma vapaudesta.

FT Jussi Jalonen on historiantutkija Tampereen yliopistolta, joka on kirjoittanut kirjoja mm. talvisodasta. Hänen uusin kirjansa Ayn Rand - Kapitalismin valtiatar (Gaudeamus 2019) käsittelee Randin kautta kapitalismia ja sen filosofisia ja aatehistoriallisia taustoja.

Venäläinen mutta Yhdysvaltoihin muuttanut kirjailija ja filosofi Ayn Rand (1905-1982) puhuttaa lukijoita ja puhututtaa yleisöä myös nykypäivänä. Randin kapitalismille myönteinen, mutta sosiaalisesti konservatiivinen filosofia on tehnyt hänestä niin oikealla kuin vasemmalla karikatyyrin, johon viitataan hänen tuotantoaan ja ajatteluaan juuri tuntematta. Jalosen teos täydentää merkittävällä tavalla Randia koskevaa suomalaista tietokirjallisuutta. Esitelmässä herätellään kysymyksiä, mitä annettavaa Randilla on modernille yhteiskunnalliselle keskustelulle.

Jussi Jalonen on vuoden tieteentekijä 2018. Hän kirjoittaa myös aktiivisesti yliopistopolitiikasta ja historiasta blogissaan Historiantutkijan näkötorni: https://jo.jalonen.wordpress.com/

Tilaisuus järjestetään Kulttuuritalo Laikun luentosalissa (2. krs), klo 18-20. Puheenjohtajana toimii filosofi Timo Vuorio. Tilaisuus on avoin ja maksuton. Tervetuloa!


tiistai 3. joulukuuta 2019

Kapitalismi ja ihmisyys

Ihmisenä oleminen -sarjan syksyn 2019 viimeisessä aihekonaisuudessa tarkastelemme kapitalismin suhdetta ihmisyyteen.

'Kapitalismi' on itsessään historiallisesti värittynyt käsite, joka herättää voimakkaita tuntoja niin puolesta kuin vastaan. Talousjärjestelmänä (kapitalistinen merkkinatalous) se on ollut voittoisa ja noussut hegemoniseen asemaan erityisesti länsimaisissa liberaaleissa demokratioissa, kuten Suomessa, ja joiden yleisen elintason se on nostanut ennennäkemättömiin sfääreihin. Kuitenkin jopa sen talousteoreettiset puolustajat, poliittiset kannattajat ja yritysmaailman edustajat ovat kasvavassa määrin alkaneet tunnistaa sen puutteita: räjähdysmäisesti kasvava taloudellinen eriarvoisuus, kaupan monopolisoituminen, kykenemättömyys reagoida ilmaston muutokseen - kapitalismin on nähty jopa asettavan uhkan liberaalille demokratialle. Kuinka ihmisyys asettuu suhteessa kapitalismiin? Voiko yksityisesti motivoitunut voiton tavoittelu tähdätä yleiseen hyvään? Toteuttaako kapitalismi jotain tiettyä, luonnon sanelemaa lajityypillistä 'ihmisyyttä'? Kuinka eettiset kysymykset kuten yksilön vapaus ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus asettuvat tähän?

Aloitamme aiheen  Kapitalismi ja ihmisyys purkamisen yleisellä keskustelutilaisuudella. Se on poikkeuksellisesti torstaina 5.12. (jätämme perjantain Itsenäisyyspäivän juhlintaan). Paikkana Kulttuuritalo Laikku, Kokoustila Syrjä (4.krs), klo 18-20. Keskustelua vetävät filosofit Timo Vuorio ja Vesa Jaaksi. Tilaisuus on vapaa ja maksuton.

Tervetuloa mukaan keskustelemaan rohkeasti ja ennakkoluulottomasti!

keskiviikko 27. marraskuuta 2019

Perjantaina 29.11. jatkamme Ihmisenä oleminen -sarjassa tärkeästä aiheesta Ihminen, sukupuoli ja tasa-arvo avoimella keskustelutilaisuudella.

Sari Näre esitti esitelmässään (22.11.) "Suomalaisen sukupuolen juurilla: sotaa, seksiä ja sukupuolikulttuuria" kuinka sosiologisesti katsoen sota-aika muokkasi suomalaisen sukupuolijärjestelmän siirtymistä perinteisestä hierarkisuuteen perustuvasta komplementaarisesta järjestelmästä mahdollisuuksien tasa-arvoa korostavaan symmetriseen järjestelmään. Näre nosti esiin korsujen seksuaalikerronnan erityisenä "kalevalaisena aseena", joka paitsi vahvisti joukkojen yhteishenkeä ja taistelutahtoa, oli vaikuttamassa tähän murrokseen.

Tervetuloa keskustelemaan esitelmän herättämistä ajatuksista! Tilaisuudessa Näreen esitelmän pääkohdat kerrataan, joten sen kuuleminen ei ole välttämätön edellytys osallistumiselle. Paikkana jälleen Kulttuuritalo Laikun kokoustila Syrjä, klo 18-20. Keskustelua vetävät filosofit Timo Vuorio ja Vesa Jaaksi.
Lämpimät kiitokset Sari Näreelle ja yleisölle viime perjantain tilaisuudesta Metsossa! Palaamme esitelmän antiin ja teemaan Ihminen, sukupuoli ja tasa-arvo vielä ensi perjantaina keskustellen.


sunnuntai 17. marraskuuta 2019

Suomalaisen sukupuolen juurilla: sotaa, seksiä ja sukupuolikulttuuria

Perjantaina 22.11. jatkamme Ihmisenä oleminen -sarjassa aiheen Ihminen, sukupuoli ja tasa-arvo tarkastelua. Asiantuntijapuheenvuoron esittää Sari Näre otsikolla Suomalaisen sukupuolen juurilla: sotaa, seksiä ja sukupuolikulttuuria.

Esityksen näkökulma sukupuoleen on sosiologinen: ensin tarkastellaan tasa-arvoon pyrkivää symmetristä sukupuolijärjestelmäämme, sitten sen sota-aikaan palautuvia juuria, pohjana SKS:n korsuperinneaineisto. Sota-aikana ohjenuorana oli seksuaalinen pidättyväisyys, mutta käytännössä seksuaalirintamat repeilivät ja seksuaalinen liberalisoituminen sai vauhtia jatkuvasta liikkeestä koti- ja sotarintaman välillä.

VTT, sosiologian dosentti ja tietokirjailija Sari Näre on taustaltaan sukupuoli-, väkivalta- ja nuorisokulttuurin tutkija. Viimeisen runsaan kymmenen vuoden aikana hän on tutkinut varsinkin lasten, nuorten ja naisten sekä toisinajattelijoiden sota-ajan kokemuksia. Hänen viimeisimmät teoksensa ovat sisällissotaa naisten, lasten ja nuorten kannalta tarkasteleva Helsinki veressä (Tammi 2018) ja rintamamiesten seksuaalikerrontaa koskeva Sota ja seksi (Tammi 2016). Näre sai tänä syksynä Suomen tietokirjailijoiden tietokirjailijapalkinnon ja vuonna 2017 Suomen tiedetoimittajien tiedeviestintäpalkinnon.

Huom! Paikkana on poikkeuksellisesti Pääkirjasto Metson (Pirkankatu 2) Kuusi-sali, klo 18-20.
Tilaisuuden puheenjohtajana toimii filosofi Timo Vuorio ja se on avoin ja maksuton. 

Tervetuloa mukaan!  

tiistai 12. marraskuuta 2019

Ihmisenä oleminen -sarjassa siirrymme uuden teeman pariin. Aloitamme tärkeän, mutta haastavan aihepiirin Ihminen, sukupuoli ja tasa-arvo tarkastelun perjantaina 15.11. avoimella keskustelutilaisuudella. 

Ihmisen sukupuoli eittämättä muodostaa yhden merkittävän ihmisenä olemisen ilmentymismuodon, halusimme tai emme. Se erottaa ja yhdistää meitä - se rakentaa yksilöllistä identiteettiämme, mutta samalla se asettaa meidät vallitsevien sosiaalisten käytäntöjen ja rakenteiden hierarkioihin. Sukupuolten välinen tasa-arvo on yksi tärkeimmistä ideaaleista, arvoista ja ihmisoikeuksista liberaalissa demokratiassa. Kyse on yhtäläisistä oikeuksista, velvollisuuksista ja mahdollisuuksista toteuttaa itseään, sisältäen esim. oikeuden fyysiseen koskemattomuuteen ja tasa-arvoiseen palkkaukseen. Vaikka edistysaskeleet sukupuolten tasa-arvoon ovat olleet erityisesti suomalaisessa yhteiskunnassa valtaisat, emme voi väittää että olisimme edes lähellä tämän täydellistä toteutumista. Minkälaisia epätasa-arvon ilmentymiä edelleen on? Kuinka tasa-arvon esteet näkyvät omassa henkilökohtaisessa elämässämme? Onko tasa-arvon toteutumisella periaatteellisia esteita, esim. biologiset tekijät tai uskonnolliset vakaumukset? Voiko sukupuolten epätasa-arvon puolesta edes argumentoida järkevästi?

Tervetuloa keskustelemaan rohkeasti ja kriittisesti näistä ja muista sukupuolten tasa-arvoon liittyvistä kysymyksistä! Paikkana Kulttuuritalo Laikku, kokoustila Syrjä (4. krs), klo 18-20. Keskustelun vetäjinä toimivat filosofit Timo Vuorio ja Vesa Jaaksi.




tiistai 5. marraskuuta 2019

Perjantaina 8.11. palaamme Ihmisenä oleminen -sarjassa vielä kerran Oppineisuuden merkityksen pariin. Tapani Laine luennoi oppineen osasta ja osattomuudesta kolmen historiallisen tapausesimerkin kautta. Siitä erityisestä ja hetkellisestä kukoistusvaiheesta, jolloin joukko saksalaisia oppineita paitsi määrittelivät oman tehtävänsä, vaikuttivat merkittävällä tavalla eurooppalaisen kulttuuriin muotoumiseen (Fichte ja muut jenalaiset, Berliinin sivistysyliopisto) aina 1900-luvulle ja tähän päivaan, jolloin oppineiden työkalupakin riittävyyttä on koeteltu ja koetellaan sivistyksen kohdatessa inhimilliseen elämään liittyvät epävarmuudet ja jopa barbarian. Jälkimmäisessä kyse ei ole vain totalitaaristen yhteiskuntien harjoittamasta fyysisestä väkivallasta, vaan laajemmasta uhkasta, jonka georgialainen filosofi Mamardashvili on nimennyt "antropologiseksi katastrofiksi".

Tervetuloa keskustelemaan näistä ja muista Laineen esitelmän nostamista ajatuksista sekä laajemmin oppineisuuden roolista ja merkityksestä. Tilaisuudessa kerrataan Laineen esitelmän keskeiset kohdat, joten esitelmän kuuleminen ei ole valttämätöntä osallistumiselle. Paikkana Kulttuuritalo Laikun kokoushuone Syrjä, klo 18-20. Keskustelua johtaa filosofi Timo Vuorio.
Suuret kiitokset oppineesta luennosta Tapani Laineelle ja aiheesta kiinnostuneelle ja aktiiviselle yleisölle viime perjantaina Ihmisenä oleminen -sarjassa! Palaamme vielä mielenkiintoisen esitelmän antiin ja oppineisuuden teemaan ensi perjantaina keskustelutilaisuudessa. Mutta keskustelu oppineisuudesta ja sen merkityksestä sekä erityisesti sen edistäminen olkoon agendallamme jatkossakin! Muutama kuva tilaisuudesta:


Tapani Laine oppineen osassa

Luennon kova ydin

Keskeinen viitattu suomenkielinen kirjallisuus


perjantai 1. marraskuuta 2019

Kriittisen korkeakoulun toiminnanjohtajan Eero Ojasen muistokirjoitus Reijo Wileniukselle on luettavissa Kriittisen korkeakoulun kotisivuilla.

Kunniapuheenjohtaja Wileniuksen kirjoitus Kriittisen korkeakoulun perustamisesta ja tuolloisesta ajanhengestä ja yhteiskunnallisesta keskustelukulttuurista on luettavissa tästä linkistä.

Tampereen kriittinen korkeakoulu kunnioittaa Reijo Wileniuksen muistoa tämän illan Ihmisenä oleminen -sarjan luentotilaisuudessa. Muistosanat lausuu tilaisuuden puheenjohtaja Timo Vuorio.

tiistai 29. lokakuuta 2019


Filosofi Reijo Wilenius 22.4.1930-26.10.2019

Osana merkittävää elämäntyötään filosofian ja kasvatuksen alueilla, Reijo Wilenius muistetaan myös Kriittisen korkeakoulun perustajana ja keskeisenä vaikuttajana ja toimijana vuosien varrella.

Hänen muistoaan ja henkistä perintöään kunnioittaen

Tampereen Kriittinen Korkeakoulu






Oppineen osa ja osattomuus

Perjantaina 1.11. Ihmisenä oleminen -sarjassa jatkamme teeman Oppineisuuden merkitys tarkastelua. Asiantuntijaluennon pitää tutkija Tapani Laine otsikolla Oppineen osa ja osattomuus.

Oppineisuuden ja sivistyksen kohtalo herättää aiheellisesti huolta. Tapani Laine hahmottelee esityksessään tätä kolmen eurooppalaisen tapausesimerkin taustaa vasten. 1. Tutkiskellaan ensin miten sivistysliikkeen alkuvaiheessa Fichte ja muut jenalaiset muotoilivat oppineen tehtävän ja kutsumuksen – ja mitä siitä seurasi. Oppinut ei ole ihmishengen lainsäätäjä vaan historiografi, mutta millainen ja onko suomalainen sivistystraditio ollut osa tätä pyrkimystä. 2. Katsotaan seuraavaksi eurooppalaisen sivistyksen ja sivilisaation kariutumista 1900-luvulla, erityisesti Saksassa 30-luvulla. Tätä valottaa vastakohtapari Husserl ja Shestov. Kumpaakin huolestutti eurooppalaisen ihmisyyden kriisi. Riittivätkö filosofian välineet avaamaan elämän maailmaa kun edessä oli dilemma: sivistys vai barbaria. 3. Pohditaan tämän jälkeen, millaista on barbarian jälkeen yritys palauttaa sivistys ja oppineisuus. Näkökulman tarjoaa georgialainen filosofi Mamardashvili ja hänen ponnistelunsa sekä huolensa sivilisaation perusteiden luhistumisesta ja antropologisen katastrofin uhkasta.

Tapani Laine on pitkän linjan filosofi, joka on toiminut erilaisissa intellektuellin tehtävissä koti- ja ulkomailla. Hän on kiinnostunut niin klassisesta sivistyksestä kuin nykymaailman ilmiöistä. Laine johtaa kansainvälistä Mamardashvili-tutkimuksen verkostoa.

Tilaisuus järjestetään Kulttuuritalo Laikun luentosalissa klo 18-20. Juontajana toimii filosofi Timo Vuorio. Tilaisuus on avoin ja maksuton. Tervetuloa mukaan!  

maanantai 21. lokakuuta 2019

Kaataako oppi ojaan? Ei vanhan sanonnan mukaan pitäisi, mutta kuinka oppineisuuden ja ns. lukeneisuuden arvostuksen ja merkityksen laita on tätä nykyä? Toki tehostettua koulutusta ja tutkintoja arvostetaan ja korostetaan jopa itseisarvoisesti, mutta onko sijaa syvemmälle asioihin perehtymiselle, tietämykselle ja ymmärrykselle, jolla välttämättä ei ole nopeasti ulosmitattavaa hyötyä? Onko kyse vain "kaiken maailman dosenttien" puuhastelusta tai "turhasta kirjaviisaudesta"? Mitä oppineisuus ylimalkaan tarkoittaa? Näitä kysymyksiä alamme pohtia Ihmisenä oleminen -sarjan syksyn toisen teeman eli Oppineisuuden merkitys parissa.

Aloitamme avoimella keskustelutilaisuudella perjantaina 25.10. Paikkana Kulttuuritalo Laikku, kokoustila Syrjä (4. krs), klo 18-20. Keskustelun vetäjinä toimivat filosofit Timo Vuorio ja Vesa Jaaksi. Tervetuloa!

keskiviikko 16. lokakuuta 2019

Perjantaina 18.10. palaamme vielä Ihminen ja vapaus -teemaan. Esitelmässään "Mitä on poliittinen vapaus?" Sami Syrjämäki perehdytti meidät vapauden käsitteen kahteen eri puoleen: sen negatiiviseen ja positiiviseen merkitykseen.  Negatiivisessa merkityksessä vapaus on esteiden ja pakotteiden poissaoloa. Positiivisessa merkityksessä vapaus tarkoittaa ihanteen tai ideaalin läsnäoloa. Syrjämäki nosti esiin vielä kolmannenkin vapauskäsityksen, negativiseen käsityksen alaan kuuluvan ns. tasavaltaisen vapauden, joka perustuu herruuden poissaoloon. Tervetuloa keskustelemaan näistä ja muista esitelmän nostattamista ajatuksista!

Paikkana Kulttuuritalo Laikun kokoustila Syrjä, klo 18-20. Keskustelua vetävät filosofit Vesa Jaaksi ja Timo Vuorio.
Kiitokset luennoitsija Sami Syrjämäelle ja yleisöllemme viime perjantain tapahtumassa Ihmisenä oleminen -sarjassa! Palaamme Syrjämäen esitelmään ja vapauden teemaan vielä ensi perjantaina (18.10.) järjestettävässä keskustelutilaisuudessa.

Vapautuneita tunnelmia onnistuneen illan jälkeen. Sami Syrjämäki (kesk) Kriittisen filosofien Vesa Jaaksin ja Timo Vuorion seurassa. Kuva: Martti Tryyki.

sunnuntai 6. lokakuuta 2019

Mitä on poliittinen vapaus?

Perjantaina 11.10. Ihmisenä oleminen -sarjassa pidetään syksyn ensimmäinen esitelmä. Aiheen Ihminen ja vapaus asiantuntijapuheenvuoron esittää Sami Syrjämäki otsikolla Mitä on poliittinen vapaus?

Vapaudella on positiivinen kaiku. Kukapa ei haluaisi olla vapaa ja edistää vapauden politiikkaa? Kaikista maista löytyy poliitikkoja, jotka kertovat olevansa vapauden asialla. Mutta mistä puhumme, kun puhumme vapaudesta? Vapauden käsitteellä on historiansa ja yhä edelleenkin sillä tarkoitetaan eri asioista puhujasta riippuen. Esitelmässään Syrjämäki esittelee vapauden eri merkityksiä ja käy läpi erilaisia vapauteen liittyviä kysymyksiä.

FT Sami Syrjämäki on toimittanut lukemiston Vapaus (niin&näin-kirjat, 2018), joka sisältää klassisia kirjoituksia vapaudesta 1600-luvulta alkaen tähän päivään. Nykyään Tieteellisten Seurain Valtuuskunnassa työskentelevä Syrjämäki toimi pitkään niin&näin–lehden toimituksessa. Hän on kirjoittanut vapaudesta sekä sananvapaudesta muun muassa Logos ensyklopediaan (ks.  "Berlin vapaudesta" ja "Poliittinen vapaus") ja niin&näin–lehteen (ks. "Vapaus teoriassa ja käytännössä" ja "Vapauden kesäkoulu: liberaalipoliitikot pulpetissa". Hän on tutkinut vapauden käsitehistoriaa myös filosofian alan väitöskirjassaan. Syrjämäen ajatuksia vapaudesta voi kuunnella myös Yle:n Kulttuuricocktail-ohjelmassa.

Tilaisuus järjestetään Kulttuuritalo Laikun luentosalissa klo 18-20. Juontajana toimii filosofi Timo Vuorio. Tilaisuus on avoin ja maksuton. Sydämellisesti tervetuloa!

tiistai 1. lokakuuta 2019

Hyvää syksyä kaikille!

Tampereeen kriittisen korkeakoulun Ihmisenä oleminen -sarja jatkuu jälleen!  Syksyllä 2019 pidetään neljä asiantuntijaesitelmää sekä perinteiseen tyyliin näitä tukevat keskustelutilaisuudet aina viikkoa ennen ja jälkeen esitelmien. Tarkastelemme inhimillisen olemassaolon moninaisuutta mm. vapauden, sukupuolisuuden ja historiallisuuden näkökulmista. Katso syksyn koko ohjelma tästä.

Perjantaina 4.10. aloitamme aiheen Ihminen ja vapaus merkeissä. Vapaus on yksi inhimillisen kulttuurin tärkeimmistä arvoista, ellei tärkein. Erityisesti länsimaisessa kulttuurissa ajatuksen ja mielipiteen vapaus on perusoikeutemme, johon mm. toimiva demokraattinen yhteiskuntajärjestelmä perustuu. Mitä rajoituksia vapauteen kuitenkin kuuluu? Kuinka vapaus ja vastuu suhtautuvat toisiinsa? Toteutuuko yhteiskunnassamme vapaus? Mitä ylimalkaan ymmärrämme vapauden käsitteellä? Tervetuloa keskustelemaan vapaassa ilmapiirissä näistä ja muista vapauden käsitteeseen, sen ilmentymiin ja käytäntöihin liittyvistä kysymyksistä! Keskustelulla alustamme Sami Syrjämäen asiantuntijaluentoa aiheesta 11.10.

Paikkana Kulttuuritalo Laikun kokoustila Syrjä (4 krs), klo 18-20. Keskustelua johtavat tuttuun tyyliin Kriittisen korkeakoulun filosofit Timo Vuorio ja Vesa Jaaksi. Tilaisuus on maksuton ja (aiheen mukaisesti) vapaa kaikille. Vielä kerran: tervetuloa jakamaan ajatuksia!

keskiviikko 24. huhtikuuta 2019

Perjantaina 26.4. päättyy kevään 2019 Ihmisenä oleminen -sarja. Viimeisenä aiheena on Ihminen ja sivistys. Pidämme keskustelutilaisuuden Juhani Sarsilan esitelmän "Kreikan uskonto, filosofia ja sivistys" herättämien ajatusten pohjalta.

Sarsilan esitelmä tarjosi rikkaan ja elävän aatehistoriallisen kuvauksen antiikin (sekä keskiajan ja varhaisen modernin ajan) maailman älyllistä jännitteistä. Samalla se erilaisuuksineen ja yllättävine samanlaisuuksineen puhutteli nykymaailman ihmistä. Sarsila nosti myös esiin tärkeän huomion, että onko sivistys tänä päivänä vapaa-ajan viihdettä, ihmisen yksityiseen sfääriin kuuluvaa vapaaehtoista toimintaa, vailla suurempaa ja tunnustetumpaa yhteiskunnallista merkitystä. Tervetuloa keskustelemaan näistä ja muista esiin nousseista kysymyksistä ja ajatuksista!

Paikkana Kulttuuritalo Laikun kokoustila Syrjä, klo 18-20. Keskustelua vetävät tuttuun tapaan filosofit Timo Vuorio ja Vesa Jaaksi.

sunnuntai 14. huhtikuuta 2019

Suuret kiitokset Juhani Sarsilalle, Leena Sainiolle ja runsaslukuiselle yleisöllemme hienosta Ihminen ja sivistys -tilaisuudesta perjantaina! Olipa kerrassaan hieno tapa päättää kevään luentosarjamme. Sivistyksen parissa tulemme jatkamaan hamaan tulevaisuuteen saakka, mutta tällä erää aihetta aukaistaan vielä yhden keskustelutapahtuman verran, pääsiäispyhien takia poikkeuksellisesti vasta perjantaina 26.4.





tiistai 9. huhtikuuta 2019

Ihmisenä oleminen -sarjan kevätkauden 2019 viimeinen yleisöluento koittaa perjantaina 12.4. Viimeisimmän, muttei missään tapauksessa vähäarvoisimman aihepiirin Ihminen ja sivistys perkauksessa palaudumme länsimaisen sivistyksen alkumetreille. Juhani Sarsila pitää asiantuntijapuheenvuoron otsikolla Kreikan uskonto, filosofia ja sivistys.
Esityksen sisällön, kysymyksiä herättävä, lähtökohta on: "Filosofit olivat sitä mieltä, että rahvas välttämättä tarvitsi yksinkertaisen ja barbaarisen uskonsa poliittisista syistä. Sen tuli pysyä aloillaan ja pelätä ja kunnioittaa jumalia."

Aate-ja oppihistorian dosentti FT Juhani Sarsila on pitkän linjan yliopistotutkija ja -opettaja, joka on siirtynyt tänä keväänä eläkkeelle latinan kielen ja antiikin tradition yliopistonlehtorinvirastaan Tampereen yliopistolla. Hänen erityisiä tutkimus-ja opetusaloja ovat mm. retoriikan teoria ja käytäntö, antiikin ja keskiajan aatehistoria, moraalisten arvojen käsitehistoria, kulttuurifilosofia, sananvapaus ja kirjasensuuri, perustavien arvojen ristiriitaisuus sekä humanismin käsitesisältö. Sarsila on myös esseisti ja kääntäjä. Hänet tunnetaan myös peräksisantamattomana sivistysyliopiston ihanteiden puolustajana niin puheissaan kun teoissaan, mikä itsessään tekee hänen puheenvuorostaan aihepiirimme alla erityisen.

Tilaisuudessa Ihminen ja sivistys saa myös toisenlaisen ilmentymän, kun Sarsilan luennon lisäksi saamme nauttia myös runoudesta, jota meille esittää laulupedagogi ja runoilija Leena Sainio.

Tilaisuus järjestetään Kulttuuritalo Laikun luentosalissa klo 18-20. Juontajana toimii filosofi Timo Vuorio. Tilaisuus on avoin ja maksuton. Sydämellisesti tervetuloa!

torstai 4. huhtikuuta 2019

Perjantaina 5.4. siirrymme Ihmisenä oleminen -sarjassa kevään viimeisen aihepiirin pariin. Aihe Ihminen ja sivistys aloitetaan perinteisesti alustavalla keskustelutilaisuudella.

Mitä on sivistys ja mikä sen merkitys meille tänä päivänä on? Tervetuloa keskustelemaan ja jakamaan näkemyksesi. Ja samalla valmistautumaan kohti Juhani Sarsilan puheenvuoroa aiheesta ensi viikolla.

Paikkana on Kulttuuritalo Laikun keskustelutila Syrjä klo 18-20. Keskustelua vetävät filosofit Timo Vuorio ja Vesa Jaaksi. Tilaisuus on vapaa ja maksuton.