keskiviikko 24. huhtikuuta 2019

Perjantaina 26.4. päättyy kevään 2019 Ihmisenä oleminen -sarja. Viimeisenä aiheena on Ihminen ja sivistys. Pidämme keskustelutilaisuuden Juhani Sarsilan esitelmän "Kreikan uskonto, filosofia ja sivistys" herättämien ajatusten pohjalta.

Sarsilan esitelmä tarjosi rikkaan ja elävän aatehistoriallisen kuvauksen antiikin (sekä keskiajan ja varhaisen modernin ajan) maailman älyllistä jännitteistä. Samalla se erilaisuuksineen ja yllättävine samanlaisuuksineen puhutteli nykymaailman ihmistä. Sarsila nosti myös esiin tärkeän huomion, että onko sivistys tänä päivänä vapaa-ajan viihdettä, ihmisen yksityiseen sfääriin kuuluvaa vapaaehtoista toimintaa, vailla suurempaa ja tunnustetumpaa yhteiskunnallista merkitystä. Tervetuloa keskustelemaan näistä ja muista esiin nousseista kysymyksistä ja ajatuksista!

Paikkana Kulttuuritalo Laikun kokoustila Syrjä, klo 18-20. Keskustelua vetävät tuttuun tapaan filosofit Timo Vuorio ja Vesa Jaaksi.

sunnuntai 14. huhtikuuta 2019

Suuret kiitokset Juhani Sarsilalle, Leena Sainiolle ja runsaslukuiselle yleisöllemme hienosta Ihminen ja sivistys -tilaisuudesta perjantaina! Olipa kerrassaan hieno tapa päättää kevään luentosarjamme. Sivistyksen parissa tulemme jatkamaan hamaan tulevaisuuteen saakka, mutta tällä erää aihetta aukaistaan vielä yhden keskustelutapahtuman verran, pääsiäispyhien takia poikkeuksellisesti vasta perjantaina 26.4.





tiistai 9. huhtikuuta 2019

Ihmisenä oleminen -sarjan kevätkauden 2019 viimeinen yleisöluento koittaa perjantaina 12.4. Viimeisimmän, muttei missään tapauksessa vähäarvoisimman aihepiirin Ihminen ja sivistys perkauksessa palaudumme länsimaisen sivistyksen alkumetreille. Juhani Sarsila pitää asiantuntijapuheenvuoron otsikolla Kreikan uskonto, filosofia ja sivistys.
Esityksen sisällön, kysymyksiä herättävä, lähtökohta on: "Filosofit olivat sitä mieltä, että rahvas välttämättä tarvitsi yksinkertaisen ja barbaarisen uskonsa poliittisista syistä. Sen tuli pysyä aloillaan ja pelätä ja kunnioittaa jumalia."

Aate-ja oppihistorian dosentti FT Juhani Sarsila on pitkän linjan yliopistotutkija ja -opettaja, joka on siirtynyt tänä keväänä eläkkeelle latinan kielen ja antiikin tradition yliopistonlehtorinvirastaan Tampereen yliopistolla. Hänen erityisiä tutkimus-ja opetusaloja ovat mm. retoriikan teoria ja käytäntö, antiikin ja keskiajan aatehistoria, moraalisten arvojen käsitehistoria, kulttuurifilosofia, sananvapaus ja kirjasensuuri, perustavien arvojen ristiriitaisuus sekä humanismin käsitesisältö. Sarsila on myös esseisti ja kääntäjä. Hänet tunnetaan myös peräksisantamattomana sivistysyliopiston ihanteiden puolustajana niin puheissaan kun teoissaan, mikä itsessään tekee hänen puheenvuorostaan aihepiirimme alla erityisen.

Tilaisuudessa Ihminen ja sivistys saa myös toisenlaisen ilmentymän, kun Sarsilan luennon lisäksi saamme nauttia myös runoudesta, jota meille esittää laulupedagogi ja runoilija Leena Sainio.

Tilaisuus järjestetään Kulttuuritalo Laikun luentosalissa klo 18-20. Juontajana toimii filosofi Timo Vuorio. Tilaisuus on avoin ja maksuton. Sydämellisesti tervetuloa!

torstai 4. huhtikuuta 2019

Perjantaina 5.4. siirrymme Ihmisenä oleminen -sarjassa kevään viimeisen aihepiirin pariin. Aihe Ihminen ja sivistys aloitetaan perinteisesti alustavalla keskustelutilaisuudella.

Mitä on sivistys ja mikä sen merkitys meille tänä päivänä on? Tervetuloa keskustelemaan ja jakamaan näkemyksesi. Ja samalla valmistautumaan kohti Juhani Sarsilan puheenvuoroa aiheesta ensi viikolla.

Paikkana on Kulttuuritalo Laikun keskustelutila Syrjä klo 18-20. Keskustelua vetävät filosofit Timo Vuorio ja Vesa Jaaksi. Tilaisuus on vapaa ja maksuton.


torstai 28. maaliskuuta 2019

Perjantaina 29.3. keskustelu aiheesta Ihminen ja kehollisuus jatkuu. Jaana Parviaisen esitelmä "Koettu keho/materiaalinen ruumis: työn, talouden ja teknologian vallankäytön puristuksessa" perehdytti meidät ruumillisuuden/kehollisuuden tutkimuksen historiaan ja nykypäivään sekä valoitti kehon ja ruumiillisuuden ja näiden välisen jännitteen monenlaisia ilmentymiä nykymaailmassa. Kehollisuus tutkimuksen kohteena on varsin uusi ilmiö; yhtäältä se erottautuu  perinteisestä luonnontieteellisestä ruumistutkimuksesta ja toisaalta ihmismieltä tarkastelevasta humanistisesta ja psykologisesta tutkimuksesta, asettautuen näiden välimaastoon. Erottelu koetun kehon ja ja fysiologisen ruumiin välillä on kuitenkin merkittävä ja niiden välinen ristiriita ja jännite näkyy esimerkiksi nykykulttuurin voimistamina ja jopa normalisoimina patologioina (sanan kantilaisessa merkityksessä eli vaikuttimina, jotka ovat järjen ja vapaan tahdon hallitsemattomia), kuten anoreksia, transsukupuolisuus sekä ulkonäköpaineet.

Tule keskustelemaan näistä ja muista Parviaisen esitelmän nostattamista ajatuksista! Keskustelua johdattavat filosofit Timo Vuorio ja Vesa Jaaksi. Paikkana Kulttuuritalo Idealinnan Kokoustila Syrjä (4. krs.), klo 18-20. Tervetuloa!

keskiviikko 27. maaliskuuta 2019

Lämpimät kiitokset Jaana Parviaiselle ja yleisölle viime perjantain esitelmätilaisuudesta Ihmisenä oleminen -sarjassamme! Kuvassa positiivisia lähtötunnelmia hienoon iltaan Kriittisen korkeakoulun Timo Vuorion ja Vesa Jaaksin kanssa.


perjantai 15. maaliskuuta 2019

Perjantaina 22.3. Ihmisenä oleminen -sarjassa aiheena on Ihminen ja kehollisuus. Asiantuntijapuheenvuoron pitää Jaana Parviainen otsikolla Koettu keho/materiaalinen ruumis: Työn, talouden ja teknologian vallankäytön puristuksessa.

Keskustelu ihmisen ruumiillisuudesta ryöpsähti käyntiin samanaikaisesti yhteiskuntatieteissä, filosofiassa ja kognitiotieteessä 1980-luvun tienoilla, tosin aluksi toisistaan erillään. Taustalla vaikutti pitkä keskustelu mielen ja ruumiin suhteesta, joka juontuu antiikin Kreikan filosofiaan ja ehkä vielä varhaisempaan hindulaiseen filosofiaan. Nykyisen yhteiskuntatieteissä ja filosofiassa vallalla olevan käsityksen mukaan, ruumista ei voi palauttaa fysiologisiin, biologisiin, hormonaalisiin tai materiaalisiin mekanismeihin, vaan se sisältää ihmisen elämään, kokemuksiin, persoonaan, kollektiiviseen toimintaan ja valtaan liittyviä piirteitä sekä kulttuurisia tapoja ja tottumuksia.

Parviainen keskittyy esitelmässään fenomenologisiin ja yhteiskuntatietellisiin ruumiillisuutta koskeviin jäsennyksiin, jotka mieli-ruumis -suhteen sijasta pohtivat biologisen ja materiaalisen ruumiin suhdetta kokemukselliseen kehoon. Fenomenologinen käsitys ruumiillisuudesta tekee näkyväksi ruumiin sekä tietoisena subjektina että biologisena ja materiaalisena organismina, joka on osa ekosysteemiä ja riippuvainen muista eliöistä. Keho koettuna ainutlaatuisena minuutena ja fyysiset ruumiilliset piirteet eivät palaudu toisiinsa vaan ovat kaksi samanaikaista mutta alati jännitteisiä ristiriitoja aiheuttavaa ulottuvuutta ihmisessä. Erityisesti kaupallisilla toimijoilla on kyky herättää ihmisessä ristiriitoja kehon kokemuksen ja oman fyysisen ruumiin välillä, samalla kun uudet teknologiat tarjoavat välineitä tämän ahdistukseen lievitykseen. Tästä jännitteestä kehkeytyvät kulttuuriset patologiat kuten ruumiin kirurginen muotoilu ja itsen mittaaminen (ns. Quantified Self-liike) ovat sekä voimistuneet että normalisoituneet 2020-luvun vaihteessa. Parviainen kysyy esitelmässään, millaisen ruumiillisuuskäsityksen kautta voidaan hahmottaa ruumiillista toimijuuttta talouden, teknologian ja työn asettamien vallankäyttömekanismien puristuksessa ekokriisin aikakaudella.

FT Jaana Parviainen on filosofi, dosentti ja yliopistotutkija Tampereen yliopiston yhteiskunnallisesta tiedekunnasta. Hänen tutkimuskohteena ovat olleet fenomenologia, kehollisuus, teknologia ja jälkiteollinen työ. Parviainen on julkaissut useita kirjoja sekä yli 80 artikkelia suomeksi ja englanniksi. Meduusan liike (2006) kirjassa kehollisuuden näkökulmasta luonnosteltu teknologian filosofia on saanut jatkoa viime vuosina eri artikkeleilla, jotka ovat käsitelleet kehon aistimellisuutta virtuaalisessa ympäristössä, sosiaalista robotiikkaa, hoivarobotteja, mediakaupunkia, etäläsnäoloa, big dataa, teknologisoituvaa koulua ja teknologiavälitteistä kosketusta. Vuonna 2016 julkaistu yhteiskirja Ruumillisuus ja työelämä - Työruumis jälkiteollisessa taloudessa esitteli Parviaisen työruumiin tutkimushankkeen empiirisiä ja teoreettisia tuloksia. Ensi syksynä julkaistava yhteiskirja Ammatillinen kosketus: Kuinka tunnetyötä tehdään (Kirjapaja) on ensimmäinen suomenkielinen teos, jossa hahmotetaan kosketuksen etiikan perusteita ammatillisen taidon näkökulmasta. Parviaisen uusin tutkimushanke käsittelee tuotetun tietämättömyyden ja disinformaation uhkia asiantuntijatyölle.

Tilaisuus järjestetään Kulttuuritalo Laikun luentosalissa, klo 18-20. Tilaisuuden juontaa filosofi Timo Vuorio ja se on avoin ja maksuton kaikille. Tervetuloa!


torstai 14. maaliskuuta 2019

Perjantaina 15.3. siirrymme Ihmisenä oleminen -sarjassa uuden aiheen Ihminen ja kehollisuus pariin. Tavanmukaisesti aihepiirin käsittely aloitetaan yleisellä keskustelutilaisuudella.

Terve mieli terveessä ruumiissa? Mitä kehollisuus tarkoittaa ihmisenä olemiseen? Onko kehollisuutta ja siihen liittyviä odotuksia liikaa korostettu esim. nykyajan viihdeteollisuudessa? Onko kehon ja ruumiin käsitteillä eroa? Tervetuloa keskustelemaan näistä ja muista aiheen nostamista ajatuksista. Samalla keskustellen valmistaudumme Jaana Parviaisen ensi viikon esitelmään Koettu keho/materiaalinen ruumis: Työn, talouden ja teknologian vallankäytön puristuksessa.

Paikkana kokoustila Syrjä (Kulttuuritalo Laikku, 4. krs) klo 18-20. Keskustelua filosofit Timo Vuorio ja Vesa Jaaksi. Avoin ja vapaa pääsy. 


 


tiistai 5. maaliskuuta 2019

Perjantaina 8.3. jatkamme keskustelua aiheesta Ihminen ja illuusio. Juha Hurmeen väkevä puheenvuoro "Merkitysten muodostuminen teatterissa, erämaassa, mielisairaalassa ja R-kioskilla" valaisi illuusioiden monenlaista ilmentymistä elämässämme, niin hyvässä kuin pahassa. Tule mukaan keskustelemaan esitelmän herättämistä ajatuksista!

Tilaisuus järjestetään klo 18-20 kokoustila Syrjässä, Kulttuuritalo Laikun neljännessä kerroksessa. Keskustelua vetävät tuttuun tapaan filosofit Vesa Jaaksi ja Timo Vuorio. Tilaisuus on avoin ja maksuton. Tervetuloa!

Ihmisenä oleminen -sarjan  koko ohjelma

maanantai 4. maaliskuuta 2019


Suuret kiitokset Juha Hurmeelle ja valtavalukuiselle yleisöllemme! Ihminen ja illuusio -tapahtuma täytti Laikun luentosalin kirjaimellisesti äärimmilleen. Tässä pieni ote Hurmeen vaikuttavaa puheenvuoroa:


sunnuntai 24. helmikuuta 2019

Ihmisenä oleminen -sarja jatkuu perjantaina 1.3. aiheen Ihminen ja illuusio parissa. Tällöin Juha Hurme pitää asiantuntijapuheenvuoron otsikolla Merkityksen muodostuminen teatterissa, erämaassa, mielisairaalassa ja R-kioskilla. Otsikko itsessään toimii myös esitelmöitsijän omin sanoin "täsmällisenä ja riittävänä" kuvauksena esitelmän sisällöstä.

Juha Hurme on Finlandia-palkittu kirjailija ja teatteriohjaaja. Hänen viimeisin ohjauksensa Making of Lea sai juuri ensi-iltansa KOM-Teatterissa. Hurmeen ajatuksia tästä, keskusteluun perustuvasta ohjausmetodistaan, elämänfilosofiastaan sekä tulevaisuuden projekteistaan, voi katsoa Yle TV1:n tuoreessa Puoli seitsemän -ohjelmassa: linkki tästä.

Tilaisuus pidetään Kulttuuritalo Laikun luentosalissa klo 18-20. Tilaisuuden juontaa filosofi Timo Vuorio. Tilaisuus on vapaa ja avoin kaikille. Tervetuloa!

maanantai 18. helmikuuta 2019

Ihmisenä oleminen -sarjassa siirrymme uuden aiheen pariin.  Perjantaina 22.2.  aloitamme aiheen Ihminen ja illuusio perkauksen alustavalla keskustelulla.

Illuusio voi yhtäältä viitata esimerkiksi positiiviseen merkitykseen taiteessa, esim. onnistuneen illuusion luonti teatterinäytöksessä voi aikaansaada hyvinkin realistisen todellisuuden vaikutelman. Toisaalta illuusio voi saada vahvankin negatiivisen sävyn omassa elämässämme, esimerkiksi kuten se harhoineen voi esiintyä mielisairauksien yhteydessä. Molemmat merkitykset herättävät filosofisia kysymyksiä esim. toden ja harhan suhteesta ja todellisuuden luonteesta - missä määrin elämämme tai käsityksemme maailmasta on yhtä illuusiota? Tervetuloa mukaan keskustelemaan illuusion merkityksen moninaisuudesta! Ja samalla pohjustamaan keskustellen Juha Hurmeen ensi viikon esitelmää "Ihminen ja illuusio: Merkityksen muodostuminen teatterissa, erämaassa, mielisairaalassa ja R-kioskilla".

Paikkana, kuten tästä lähtien kaikki keskustelutilaisuutemme, kokoustila Syrjä (Kulttuuritalo Laikku, 4. krs) klo 18-20. Keskustelua vetävät totutusti Kriittisen omat filosofit Timo Vuorio ja Vesa Jaaksi. Avoin ja vapaa pääsy.

keskiviikko 13. helmikuuta 2019

Keskustelu aiheesta Ihminen ja olemassaolon tarkoitus jatkuu. Perjantaina 15.2. palaamme Timo Purjon viime perjantain esitelmän "Mikä on oma arvoni ja merkitykseni maailmassa" herättämiin ajatuksiin (muistinvirkistykseksi, esitelmän diat löytyvät täältä). Tule jakamaan omat ajatuksesi Viktor Franklin logoteoriasta sekä keskustelemaan muista aiheen nostattamista, ihmisen olemassaolon mielekkyyttä koskevista kysymyksistä!

Tilaisuus järjestetään klo 18-20 osallistujamäärän mukaan joko keskustelutila Idealinnassa tai kokoushuone Syrjässä. Molemmat sijaitsevat vierekkäin Kulttuuritalo Laikun neljännessä kerroksessa. Keskustelua vetävät tuttuun tapaan filosofit Vesa Jaaksi ja Timo Vuorio. Tilaisuus on vapaa ja maksuton. Tervetuloa!

sunnuntai 10. helmikuuta 2019

Timo Purjon asiantuntijaesitelmä Ihmisenä oleminen -sarjassamme saavutti ennätysyleisön, mistä valtavat kiitokset kaikille paikalle saapuneille! Nyt esitelmän sisällön perusteellisesti kattavat diat voidaan lukea täältä


Timot lähtöasetelmissa. Purjo (oik) valmiina esitelmöimään ja Vuorio juontamaan.

sunnuntai 3. helmikuuta 2019

Perjantaina 8.2. Ihmisenä oleminen -sarjassa jatkamme aiheen Ihminen ja olemassaolon tarkoitus alla. Timo Purjo pitää asiantuntijaesitelmän otsikolla Mikä on oma arvoni ja merkitykseni maailmassa?

Jokainen kaipaa tarkoituksellista elämää ja jokaisessa piilevät kaikki keskeiset kyvyt, joiden avulla ihminen voi kokea elämänsä arvokkaaksi ja hyväksi. Arvokkaiden tarkoitusten löytäminen voi olla vaikeaa varsinkin erilaisten elämänkriisien ja niiden aiheuttamien oireiden keskellä. Vaikeimmissa elämäntilanteissaan ihminen jopa epäilee elämän olevan täysin tarkoituksetonta ja turhaa. Näin ei kuitenkaan ole, vaan elämällä ja elämässä on aina tarkoitus. Jotta ihminen osaa etsiä ja löytää arvokkaita tarkoituksia, tarvitsee hän erilaisia henkisiä kykyjä ja voimia.

Purjon esitelmässä etsitään vastauksia erityisesti siihen, miten ihminen voi löytää sellaista sisältöä elämäänsä, joka aikaansaa kokonaisvaltaisen ja erilaisissa kriiseissäkin kestävän kokemuksen elämän arvosta ja hyvyydestä. Mitä eroa on elämän mielekkyydellä, merkityksellisyydellä ja tarkoituksellisuudella? Miksi pelkästään itselle merkityksellisten asioiden toteuttaminen elämässään ei riitä, vaan voi päinvastoin johtaa syvään eksistentiaaliseen kriisiin? Miten ihminen voi toteuttaa elämänsä laadullisen hyvyyden kannalta perimmäisintä tarvettaan, tarkoituksen tahtoaan?

Esitelmän teoreettisena viitekehyksenä on Viktor Franklin jo 1920-luvulla luoma tarkoituskeskeinen filosofia. Filosofian tohtori, Diplomate in Logotherapy Timo Purjo on tutkinut Franklin filosofiaa väitöstutkimuksessaan ja tehnyt elämänarvojen ja elämänasenteiden selkiyttämiseen perustuvaa käytännön ihmistyötä 1990-luvulta lähtien. Hän toimii myös Suomen Viktor Frankl Instituutin puheenjohtajana ja vastaavana kouluttajana. Ks. https://www.logoteoria.net/

Tilaisuus pidetään Kulttuuritalo Laikun (Keskustori 4) luentosalissa klo 18.00-20.00. Juontajana toimii filosofi Timo Vuorio. Tilaisuus on vapaa ja avoin kaikille. Tervetuloa!
Suuret kiitokset perjantain keskustelutilaisuuteemme osallistuneille! Osallistujia oli niin paljon, että siirsimme tilaisuuden Idealinnasta viereiseen kokoustila Syrjään, joka toki täyttyi sekin. Jatkossa tilanteen mukaan katsomme kumpi tila on sopivampi vai joudummeko etsimään vielä suurempaa tilaa. Joka tapauksessa, hienoa keskustelua olemassaolon tarkoituksesta. Tästä on hyvä jatkaa ensi perjantain Timo Purjon esitelmään aiheesta Ihmisenä oleminen -luentosarjassa.

keskiviikko 30. tammikuuta 2019

Ihmisenä oleminen -sarjassamme siirrymme ihmisen mielestä olemassaolon mieleen. Perjantaina 1.2. keskustelemme alustavasti aiheesta Ihminen ja olemassaolon tarkoitus. Aihe on eittämättä yksi ihmisenä olemisen haastavimpia ja mielenkiintoisimpia kysymyksiä. Sitä ovat pohtineet filosofit aikojen alusta ja yhtä lailla se nousee esiin jokapäiväisessä elämässämme nykymaailman haasteiden ja vaateiden edessä. Onko olemassaolossani mitään mieltä? Pitäisikö olla? Samalla  pohjustamme Timo Purjon ensi viikon esitelmää "Mikä on arvoni ja merkitykseni maailmassa?" Tervetuloa keskustelemaan ja esittämään omat näkemyksesi!

Tilaisuus pidetään totutusti klo 18.00-20.00 Kulttuuritalo Laikun Idealinnassa. Filosofit Vesa Jaaksi ja Timo Vuorio johtavat keskustelua. Tilaisuushan on vapaa ja maksuton. 


keskiviikko 23. tammikuuta 2019

Perjantaina 25.1. jatkamme keskustelua aiheesta Ihminen ja ihmisen mieli.

Päivi Lappalaisen inspiroiva esitelmä hyväksymis - ja omistautumisterapiasta tarjosi haastavan näkökulman ihmismieleen. Emme ole yhtä kuin ajatuksemme ja tunteemme, vaan ne tapahtuvat meissä. Hyväksymällä ahdistavienkin tunteiden läsnäolon, voimme "irtipäästää" niistä ja niiden pakottavasta vallasta. Esitelmä jätti myös mielenkiintoisia, avoimia kysymyksiä. Mitä tarkoittaa tarkkailijan näkökulma itseen? Millainen on minän ja mielen suhde? Kuinka mielisairaudet asettuvat tähän kuvioon, kun sairauden käsitettä ei hyväksytä tässä terapian muodossa? Tervetuloa jatkamaan keskustelua näistä ja muista mieleen nousseista kysymyksistä!

Paikkana Kulttuuritalo Laikku, keskustelutila Idealinna, klo 18-20. Keskustelua vetävät filosofit Vesa Jaaksi ja Timo Vuorio.

sunnuntai 13. tammikuuta 2019

Perjantaina 18.1. Ihmisenä oleminen -luentosarjan aiheena on Ihminen ja ihmisen mieli. Asiantuntijaesitelmän pitää Päivi Lappalainen otsikolla Hyväksymis- ja omistautumisterapian näkökulma ihmisen mieleen ja hyvinvointiin

Esityksessään FT Päivi Lappalainen esittelee hyväksymis- ja omistautumisterapian (HOT, ACT) ja siihen liittyvän suhdekehysteorian näkökulman ihmisen mieleen ja hyvinvointiin. Yksi keskeisistä käsitteistä on psykologinen joustavuus, joka tarkoittaa mm. sitä, ettemme anna oman mielemme, omien ajatustemme ja tunteittemme ohjata liikaa sitä, mitä teemme. Lappalainen valottaa käytännön esimerkein ajattelukykymme ongelmaa ja kertoo myös siitä, miten voimme ”vapautua oman mielemme vallasta” sekä kehittää omaa psykologista joustavuuttamme ja hyvinvointiamme.
Tutkijatohtori Päivi Lappalainen toimii tutkijana Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella sekä Gerocenter-säätiössä. Hän on tehnyt hyväksymis- ja omistautumisterapiaan liittyvää mielenterveyden tutkimusta vuodesta 2008 lähtien ja väitellyt vuonna 2015 aiheesta Teknologia- ja internet-pohjaiset psykologiset interventiot mielialan ja hyvinvoinnin edistämisessä.
Tilaisuus pidetään Kulttuuritalo Laikun (Keskustori 4) luentosalissa klo 18.00-20.00. Juontajana toimii filosofi Timo Vuorio. Tilaisuus on vapaa ja avoin kaikille. Tervetuloa! 

------

Ihmisenä oleminen -luentosarjan kevään koko ohjelma.

tiistai 8. tammikuuta 2019

Tampereen kriittisen korkeakoulun kevät alkaa! Ihmisenä oleminen -luentosarjan ensimmäisenä aiheena on ihmisen mieli. Tule keskustelemaan mitä mielesi tekee! Ohjaako mielesi sinua sinne, minne olet menossa vai ihan muualle? Mitä mielessäsi liikkuu vai onko se ihan hiljaa? Mitä meidän pitäisi mielestämme tietää? Onko missään mitään mieltä? Keskustelulla pohjustamme ensi viikon Päivi Lappalaisen esitelmää "Hyväksymis- ja omistautumisterapian näkökulma ihmisen mieleen ja hyvinvointiin".

Perjantaina 11.1. klo 18.00-20.00 Kulttuuritalo Laikun Idealinnassa voidaan olla siis monta mieltä. Filosofit Vesa Jaaksi ja Timo Vuorio johtavat keskustelua. Tilaisuus on vapaa ja maksuton. Tervetuloa!

perjantai 4. tammikuuta 2019

IHMISENÄ OLEMINEN -luentosarja

Kevät 2019


18.1. Ihminen ja ihmisen mieli
Päivi Lappalainen

8.2. Ihminen ja olemassaolon tarkoitus
Timo Purjo

1.3. Ihminen ja illuusio
Juha Hurme

22.3. Ihminen ja kehollisuus
Jaana Parviainen

12.4. Ihminen ja sivistys
Juhani Sarsila


Esitysten otsikot täsmennetään myöhemmin.

Paikka ja aika: Kulttuuritalo Laikku, luentosali, perjantaisin klo 18-20.

Keskustelupiiri perjantaisin viikkoa ennen ja jälkeen esitysten, alkaen 11.1. Kulttuuritalo Laikku, keskustelutila Idealinna, klo 18-20.

Tilaisuudet ovat maksuttomia ja avoimia kaikille. Tervetuloa!