Tampereen kriittisen korkeakoulun uuden tulemisen ensimmäinen syksy on päättymässä. Suuret kiitokset tilaisuuksiimme osallistujille, esitelmöitsijöille, keskustelijoille sekä vierailijoillemme täällä blogissa! Olemme erityisen tyytyväisiä siihen kuinka toimintamme on Tampereella alkanut. Keväällä jatkamme samoissa merkeissä ohjelmatarjontamme kasvaessa.

Ihmisenä oleminen -luentosarjan kevään 2019 ensimmäinen esitelmä on perjantaina 18.1. jolloin Päivi Lappalainen puhuu teeman Ihminen ja ihmisen mieli alla. Tilaisuus pidetään tutussa tilassa  Kulttuuritalo Laikun luentosalissa, mutta aikaa on siirretty tuntia eteenpäin: klo 18-20. Keskustelupiiri aloittaa totutusti Laikun Idealinnassa viikkoa ennen eli perjantaina 11.1. (myös klo 18-20),  jolloin alustamme keskustellen Lappalaisen esitelmän aihepiiriä. Julkaisemme Ihmisenä oleminen -luentosarjan kevään lopullisen ohjelman pian.

Creative Writing -kurssille on vielä olemassa vapaita paikkoja. Tervetuloa mukaan! Tästä lisätietoja

Perjantaina 14.12. vuorossa on syyskauden viimeinen keskustelupiiri. Kulttuuritalo Laikku, keskustelutila Idealinna (4.krs), klo 17-19.

Jatkamme teemalla Ihmisen tulevaisuus. Ville Lähteen haastava esitelmä sai meidät kyseenalaistamaan tulevaisuuden yksioikoiset utopia- ja dystopia-maalailut. Ellemme turvaudu hätäisiin yleistyksiin, nykytutkimuksen valossa tähän ei ole perustetta, vaikka ilmaston lämpeneminen ja elinympäristöjen radikaali muuttuminen onkin tieteellisesti kiistatonta.
Lähde nosti nosti kriittisesti keskiöön median keskeisen roolin mielipiteiden muokkaajana. Kuinka kauhukuvilla pelottelu, erityisesti kun ne oletetusti perustuvat tieteelliseen tutkimukseen, vaikuttaa meihin? Saako se meidät toimimaan vai alistaako se meidät passiiviseen fatalismiin? Toisaalta uhkakuvien vähättely, korostamalla toisenlaisilla mittareilla mitattavaa edistystä, on yhtä ongelmallista ja tuottaa yhtälailla vaikeasti ennustettavia reaktioita. Tervetelua keskustemaan näistä sekä muista Lähteen esitelmän nostattamista ajatuksista!

Keskustelua johtavat filosofit Timo Vuorio ja Vesa Jaaksi. Tilaisuus on avoin ja maksuton.

Oletko kiinnostunut luovasta kirjoittamisesta? Ja englannin kielellä leikkimisestä? 
Tampereen kriittinen korkeakoulu järjestää luovan kirjoittamisen kurssin englanniksi keväällä 2019. Kurssille mahtuu 12 osallistujaa. Varaa paikkasi pian!

Are you interested in creative writing? And playing with the English language?Tampere Critical Academy offers a course on Creative Writing in the spring of 2019. The maximum number of participants is 12. Be quick to get your place!

tästä lisätietoa/more information here

Perjantaina 7.12. on vuorossa Ihmisenä oleminen -luentosarjan syksyn viimeinen esitys. Tämän pitää  Ville Lähde otsikolla "Ihmisen tulevaisuus".

Tieteellisesti on päivänselvää, että käynnissä olevat merkittävät ympäristömuutokset

vaarantavat ihmisyhteiskuntien ja lukemattomien eliöyhteisöiden tulevaisuuden. Mitä

monenlaisimpien eliöiden ympäristöt mullistuvat parhaassakin tapauksessa, myös ihmisten

– eri tavoin ympäri maailman. Muutosten mittakaava ja perinpohjaisuus on selvillä, mutta siitä huolimatta ympäristökeskustelussa toistuu vahva vastakkainasettelu pessimismin ja optimismin välillä. Ennen kaikkea uhkakuvien käsittely tulkitaan helposti maailmanlopun maalailuksi, joka johtaa vain fatalismiin. Esityksessään Lähde tarttuu tähän ja kysyy: mistä näin mustavalkoinen asetelma juontuu?

Filosofi Ville Lähde on BIOS-tutkimusyksikön tutkija, niin & näin -lehden toimittaja ja tietokirjailija, joka on käsitellyt tuotannossaan erityisesti ympäristökeskustelussa vallitsevia oletuksia, käsitteellisiä ristiriitoja ja julkisen keskustelun ongelmia. Ks. http://www.villelahde.fi

Tilaisuus pidetään Kulttuuritalo Laikun (Keskustori 4) luentosalissa klo 17.00-19.00. Juontajana toimii filosofi Timo Vuorio. Tilaisuus on vapaa ja avoin kaikille. Tervetuloa!

Keskustelupiiri perjantaina 30.11. klo 17-19, Kulttuuritalo Laikku, keskustelutila Idealinna (4. kerros).

Keskustelun aiheena on ihmisen tulevaisuus. Tulevaisuus herättää meissä niin toiveita paremmasta ja oikeudenmukaisemmasta maailmasta kuin apokalyptisia pelkoja maailmanlopusta. Teknologinen kehitys luo meille lähes fantastisia mahdollisuksia, mutta samalla sen aikaansaannokset saattavat olla jopa drastisia. Viimeistään IPCC:n ilmastoraportti konretisoi ihmisen huolen itsensä ja ympäristönsä tulevaisuudesta: olemme ajautumassa ekokastrofiin ellemme nopeasti muuta toimintatapojamme. Ellemme halua vajota passiiviseen voimattomuuden tilaan, tai luottaa naiviin teknologiseen optimismiin, mitkä mahdollisuutemme ovat? Onko muutoksen ensijaisesti lähdettävä ruohonjuuritasolta jokaisen yksilön omasta toiminnasta ja ajattelusta vai onko vastuu enemmänkin yhteiskunnallinen ja poliittinen? Vaatiiko muutos jopa radikaalia yhteiskunnallista uudelleenjärjestäytymistä?

Keskustelulla pohjustamme Ville Lähteen ensi viikon esitelmän aihepiiriä. Keskustelua johtavat filosofit Timo Vuorio ja Vesa Jaaksi. Tervetuloa!

Keskustelupiiri perjantaina 23.11. klo 17-19, Kulttuuritalo Laikku, keskustelutila Idealinna (4. kerros).

Mikko Lahtisen esitelmän "Yhteiskunta ei ole ulkopuolellamme vaan meissä" inspiroimana jatkamme keskustelua yksilön ja yhteiskunnan suhteesta. Onko ajatus omasta yksilöllisyydestämme pelkkä illuusio? Vallitsevaa taloudellispoliittista yhteiskuntajärjestelmää tukeva ja ruokkiva kuvitelma, joka kuitenkin yksilötasolla tuottaa meille ahdistusta ja ylipääsemättömiä vaatimuksia? Tilanne josta jo Marx, Nietzsche ja Freud esittivät aikoinaan tarkkanäköiset analyysinsa. Onko tästä yksilön ja yhteiskunnan välisestä oletetusti keinotekoisesta, historiallisesti varsin nuoresta vastakkainasettelusta mahdollista päästä eteenpäin?

Keskustelua johtaa filosofi Timo Vuorio. Tilaisuus on avoin ja maksuton.

Perjantaina 16.11. Tampereen kriittisen korkeakoulun Ihmisenä oleminen -luentosarja jatkuu Mikko Lahtisen esitelmällä "Yhteiskunta ei ole ulkopuolellamme vaan meissä".

Yksilön ja yhteiskunnan välinen erottelu on eräs vahvimpia nykyaikaisissa yhteiskunnissa vaikuttavia vastakkainasetteluja. Ja totta onkin, että kokemus oman persoonan ja yhteisön vastakkaisuudesta voi olla toisinaan hyvinkin vahva, jopa traaginen. Esityksessään filosofi ja politiikan tutkija Mikko Lahtinen kuitenkin väittää, että myös ihmisyksilön kokema erillisyyden tai epäsosiaalisuuden kokemuksilla on yhteiskunnallinen luonne. Ihmisyksilön käsitykset toisaalta itsestään, toisaalta yhteiskunnasta ovatkin ideologisia, toisin sanoen yhteiskunnallisesti muodostuneita. Näillä käsityksillä Lahtisen mukaan on myös oma erityinen historiansa, jossa merkittävää osaa näyttelee liberalistisille periaatteille rakentuvan modernin kapitalistisen luokkayhteiskunnan kehitys viimeisen kahden kolmen vuosisadan aikana. Vaikka ihmisyksilö kokisi olisi kuinka erityinen tai erillinen uniikki olento, on yhteiskunta silloinkin hänessä.

Mikko Lahtinen on Tampereen yliopiston valtio-opin yliopistonlehtori. Hän on tutkinut poliittista filosofiaa ja sen historiaa antiikista nykypäivään, Platonista ja Aristoteleesta Machiavellin, Montesquieun ja Marxin kautta Gramsciin ja Althusseriin. Myös Suomen 1800-luku ja suomalaisen nationalismin historia lukeutuvat Lahtisen tutkimuskohteisiin. Althusserin Machiavelli-tulkintaa käsittelevän valtio-opin väitöksen lisäksi Lahtinen on väitellyt aate- ja oppihistoriasta aiheenaan J.V. Snellman. Tieteentekijöiden liitto valitsi hänet vuoden 2007 tieteentekijäksi. Lahtinen on myös toiminut filosofisen aikakauslehden  niin & näin pitkäaikaisena päätoimittajana.

Tilaisuus pidetään Kulttuuritalo Laikun (Keskustori 4) luentosalissa klo 17.00-19.00. Juontajana toimii filosofi Timo Vuorio. Tilaisuus on vapaa ja avoin kaikille. Tervetuloa!

Keskustelupiiri perjantaina 9.11. klo 17-19, Kulttuuritalo Laikku, keskustelutila Idealinna (4. kerros).

Ihmisenä olemiseen  kuuluu että olemme yhteiskunnan jäseniä. Mutta mitä me 'yhteiskunnalla'  ymmärrämme ja kuinka näemme oman suhteemme siihen? Usein koetaan, että yhteiskunta on jokin meistä yksilöistä erillinen entiteetti, jonka valta yltää ylitsemme, mutta jonka kulkuun ja kehitykseen meillä ei juuri ole mahdollisuutta vaikuttaa. Yhteiskunnan nähdään jopa rajoittavan omaa vapauttamme. Onko tämä näkemys yksilöiden ja yhteiskunnan välisestä suhteesta riittävä tai edes hyväksyttävä tai oikea?  Keskustelulla pohjustetaan Mikko Lahtisen ensi viikon (16.11) esitelmää "Yhteiskunta ei ole ulkopuolellamme vaan meissä". Tule jakamaan omat alustavat näkemyksesi! Keskustelua johtavat filosofit Vesa Jaaksi ja Timo Vuorio. Tilaisuus on avoin ja maksuton kaikille.

Keskustelupiiri perjantaina 2.11. Kulttuuritalo Laikku, keskustelutila Idealinna, klo17-19.

Erittäin menestyksekkään  ja inspiroivan Veli-Matti Värrin esitelmän jälkeen palaamme keskustelemaan kasvatuksesta ekokriisin aikakautena. Mitä ajatuksia jäi? Onko meillä toivoa kasvatuksen suhteen? Pystymmekö muuttamaan ajattelutapojamme, ettei tuleville sukupolville jäisi perinnöstämme täysin tekemätön tila ? Kuka voisi tehdä yhtään mitään? Me, ihmiset, kasvattajat tai kuka ylipäänsä? Ja miten? Tervetuloa keskustelemaan! Keskustelua johtaa filosofi Vesa Jaaksi.

Perjantaina 26.10. Tampereen Kriittisen korkeakoulun Ihmisenä oleminen -luentosarja jatkuu Veli-Matti Värrin esitelmällä "Kasvatus ekokriisin aikakaudella".

Veli-Matti Värri on filosofi ja kasvatustieteen professori Tampereen yliopistossa. Hänen
erityisosaamisalueitaan ovat kasvatusfilosofia ja opettajankoulutus.Värrin filosofian väitöskirja Hyvä kasvatus – kasvatus hyvään käsittelee dialogista kasvatusta erityisesti vanhemmuuden näkökulmasta. Kirja on ollut suosittu akateemisen maailman ulkopuolellakin. Väitös julkaistiin 1997 ja siitä on otettu tähän mennessä viisi painosta.

Värrin luento perustuu hänen viime viikolla julkaistuun kirjaansa Kasvatus ekokriisin aikakaudella (Vastapaino). Filosofinen kirja on kirjoitettu kasvattajille, opettajille ja kasvatusalan tutkijoille. Kulttuurikriittisenä kannanottona teos on myös maailmankatsomuksellinen puheenvuoro. Luennossaan Värri pohtii, miten toimia kasvattajana, jos ymmärtää elämänmuotomme olevan ekologisesti kestämätön. Nykyinen kasvatusjärjestelmä pitää ylikulutusta normaalina elämäntyylinä. Kasvatuksen mallina pidetään kansalaista, jonka ainoa tehtävä on olla joka hetki aiempaa tuottavampi. Ideologisena pyrkimyksenä on sitoa kasvatus- ja koulutusinstituutiot yhä tiukemmin talouden ja tuotannon välineiksi, vaikka jatkuva kulutus on ympäristön kannalta sietämätöntä. Miten tämän yhtälön voi purkaa kasvattajana? Kun kasvatuksen yhtenä tehtävänä on auttaa seuraavaa sukupolvea sisäistämään vallitsevat arvot ja sopeutumaan yhteiskunnan rakenteisiin, tämä sopeuttamistehtävä saattaa tehdä kasvatuksesta osan ekokatastrofin ongelmaa.

Värri pohtii, miten voidaan löytää viisaampi suhde luontoon ja kasvatukseen. Perimmäiset käsityksemme ihmisen ja luonnon suhteesta on ajateltava uudelleen, jotta elämä jatkuu maapallolla. Myös kasvatusajattelua on uudistettava, jotta tulevien sukupolvien elämä olisi ihmisarvoista. Kasvatusinstituutioiden tehtävät pitää kyseenalaistaa. Millaisia ihmisiä me kasvatamme? Millaiseen maailmaan? Millä edellytyksillä? Ekokriisin keskelläkin on alati ensisijaista, että lapset tarvitsevat toivoa. Siitä emme voi luopua.

Tilaisuus pidetään Kulttuuritalo Laikun (Keskustori 4) luentosalissa klo 17.00-19.00. Tilaisuus on vapaa ja avoin kaikille. Tervetuloa!

Keskustelupiiri perjantaina 19.10. klo 17-19, Kulttuuritalo Laikku, keskustelutila Idealinna (4. kerros).

Mitä on kasvatus ekokriisin aikakaudella? Miten toimia kasvattajana, jos ymmärtää elämänmuotomme olevan ekologisesti kestämätön? Keskustelupiirissä pureudumme kasvatuksen nykyhaasteisiin ja samalla pohjustamme Veli-Matti Värrin tulevan esitelmän (25.10)  teemaa (ks. Yle:n juttu teemasta; Värrin Kasvatus ekokriisin aikakaudella -teoksen esittely). Keskustelun vetäjinä toimivat filosofit Vesa Jaaksi  ja Timo Vuorio. Tilaisuus avoin ja maksuton. Tervetuloa!

Keskustelupiiri perjantaina 12.10. klo 17-19, Kulttuuritalo Laikku, keskustelutila Idealinna (4. kerros).

Mitä ovat tietoisuustaidot eli ilmiö, johon yleisesti viitataan ilmaisulla mindfulness? Timo Klemola esitelmöi 5.10. tästä aiheesta ja jatkamme keskustelua teeman ympärillä. Klemolan luennolla nousi jo esiin muutama mielenkiintoinen kysymys: onko mindfulness pelkkä keskittymiskykyä ja suoritusta parantava tekniikka vai vaatiiko sen sisäistäminen syvempää ymmärrystä itämaisesta esim. zen-buddhalaisesta metafysiikasta? Mikä ylimalkaansa on länsimaisen ja itämaisen ajatteluperinteen ero - olemmeko edes kykenevät länsimaisen perinteen käsitteistön avulla ymmärtämään meditaatioon perustuvaa mindfulnessia? Mikä on ei-käsitteellinen tietoisuus? Onko mieli -ja kehotietoisuudella eroa? Mikä on etiikan rooli mindfulnessissa? Näihin ja muihin esiinnouseviin kysymyksiin perehdymme keskustellen filosofi Timo Vuorion johdolla. Tilaisuudessa Klemolan esitelmän pääkohdat kerrataan, joten luennon kuuleminen ei ole edellytys osallistumiselle. Tule mukaan keskustelemaan ja jakamaan näkemyksesi! Keskustelupiiri on avoin ja maksuton.

Perjantaina 5.10. Tampereen Kriittisen korkeakoulun Ihmisenä oleminen-luentosarja jatkuu Timo Klemolan esitelmällä "Mitä ovat tietoisuustaidot (mindfulness)?".

Timo Klemola on Tampereen yliopiston filosofian dosentti, joka on töissään käsitellyt erityisesti eksistentiaalista fenomenologiaa, kehollisuuden filosofiaa, kehomieli-problematiikkaa ja zen-buddhalaisuutta. Hän on myös pitkän linjan japanilaisten ja kiinalaisten kamppailutaitojen harrastaja ja opettaja ja on kirjoittanut näistä teemoista toistakymmentä tietokirjaa. Hän on myös yksi suomalaisen asahi-terveysliikunnan ja somaattisen menetelmän kehittäjistä. Vuonna 2013 hän julkaisi kirjan Mindfulness – tietoisuuden harjoittamisen taito.

Luennossaan "Mitä ovat tietoisuustaidot (mindfulness)?" Klemola tarkastelee ajankohtaista mindfulness-meditaatio -ilmiötä. Tämä buddhalaiseen meditaatioon perustuva mielen harjoittamisen muoto on saanut lännessä voimakkaasti kaupallisia sovelluksia, mutta sitä käytetään myös yhtenä psykoterapian välineenä. Luennolla käsitellään, mistä ylipäätään mielen tai ”kehomielen” harjoittamisessa on kysymys, mitä siinä tarkemmin katsoen harjoitetaan, miten se tehdään ja mitä vaikutuksia sillä oletetaan olevan. Samalla käsittelyyn nousevat mielen harjoittelun historialliset, tekniset ja filosofiset perusteet. Luennolla tehdään myös muutama harjoitus, jotta kuulijat saavat pienen kokemuksen siitä, mistä luennossa puhutaan. 

Tilaisuus pidetään Pääkirjasto Metson Pihlaja-salissa klo 17.00-19.00. Tilaisuus on vapaa ja avoin kaikille. Tervetuloa!

Ilmoitus: valitettavasti Eeva Kallion esitelmä Ihmisenä oleminen -luentosarjassa perjantaina 5.10. on jouduttu peruuttamaan sairastumisen takia. Esitelmä siirretään myöhemmin ilmoitettavaan ajankohtaan.

Perjantain tilaisuus kuitenkin järjestetään. Uusi esitelmöitsijä ja aihe julkaistaan mahdollisimman pian.

Tampereen kriittisen korkeakoulun keskustelupiiri perjantaina 21.9. klo 17-19, Kulttuuritalo Laikku, 4. kerros, keskustelutila Idealinna.

Mikä hyötyä on kriittisestä tutkimuksesta? Onko se vain "kaikenmaailman dosenttien" turhaa kitinää? Onko tieteellisellä tiedolla merkitystä ellei sillä ole välitöntä teknologista tai yhteiskunnallista sovellettavuutta?  Mitä voidaan ymmärtää tieteellisen perustutkimuksen yhteiskunnallisella merkityksellä? Mitä ylimalkaan "hyöty" tässä yhteydessä tarkoittaa? Professori Pertti Alasuutarin avausesitelmä ihmisenä oleminen -luentosarjassa 14.9. pureutui näihin kysymyksiin ja perjantaina 21.9. jatkamme keskustelua. Tilaisuudessa kerrataan lyhyesti Alasuutarin esitelmän pääkohdat, joten keskusteluun voi ottaa osaa vaikkei esitelmää kuullutkaan. Keskustelua vetävät filosofit Timo Vuorio ja Vesa Jaaksi. Tilaisuus on avoin ja vapaa kaikille. Tervetuloa!

Perjantaina 14.9. Kriittinen korkeakoulu avaa ovensa Tampereella! Paikkana toimii Pääkirjasto Metson Pihlaja-sali kello 17.00-19.00. Avaussanat esittää Kriittisen korkeakoulun toiminnanjohtaja Eero Ojanen. Pääpuhujana esiintyy Pertti Alasuutari aiheella "Kriittisen tutkimuksen hyödyllisyydestä".

Akatemiaprofessori ja Tampereen yliopiston sosiologian professori Pertti Alasuutari on pitkän linjan yliopistovaikuttaja. Tutkijana hän on kiinnostunut yhteiskunnan kulttuurisista ulottuvuuksista ja erityisesti niiden kytköksestä valtaan ja politiikkaan. Hänen kattava tieteellinen tuotantonsa käsittelee mm. arkielämää, mediatutkimusta, hallinnan ja globalisaation kysymyksiä sekä yhteiskuntatutkimuksen metodologiaa. Alkukesästä Alasuutari herätti laajempaa huomiota väkevällä ulostulollaan  (Suomen Kuvalehti) Tampereen yliopiston uudesta strategisesta linjauksesta, jonka tuloksena perustutkimus uhkaa jäädä teknologiateollisuuden intressien alle. Professori Alasuutarin esitelmä "Kriittisen tutkimuksen hyödyllisyydestä" jatkaa tätä keskustelua. Jos olet vain rahtusenkaan kiinnostunut yliopistolaitoksen nykytilasta ja tiedepoliittisesta myllerryksestä, älä missaa tätä puheenvuoroa!

Tilaisuuden ja keskustelun vetäjinä toimivat filosofit Vesa Jaaksi ja Timo Vuorio. Tilaisuus on avoin ja maksuton kaikille. Sydämellisesti tervetuloa!

Kriittinen korkeakoulu on yksityinen ja sitoutumaton koulutus- ja kulttuurikeskus. Päätoimipiste on Helsingissä ja sivutoimipisteet toimivat Jyväskylässä ja nyt Tampereella.

Tampereella ohjelmana on luoda uusi keskustelufoorumi, jossa akateeminen maailma ja laajempi yhteiskunnallinen mielenkiinto kohtaavat dialogisuuden hengessä. Toimintamme perustuu laajasti ymmärrettyyn akateemiseen ja tieteelliseen perinteeseen. Tavoitteemme on saattaa ihmiset keskustelemaan ihmisenä olemisen merkityksellisyydestä ja moninaisuudesta. Filosofia, humanismi ja taide voivat tarjota välineitä ihmisenä olemiselle ja hyvälle elämälle – niin toimijana, yhteisön jäsenenä kuin itsensä ilmaisijana ja kehittäjänä.

Suurelle yleisölle tarkoitettujen luentojen ja tilaisuuksien lisäksi järjestämme myös erilaisia intensiivisempiä harjoituskursseja ja keskustelutapahtumia.

Syksyn 2018 ohjelmasta

Luentosarja Ihmisenä oleminen

Ihmisenä oleminen on paitsi tamperelaisen Kriittisen korkeakoulun yleinen teema, myöskin suurelle yleisölle suunnattu luentosarja, jossa ihmisenä olemisen moninaisuutta tarkastellaan useasta eri näkökulmasta. Olemme saaneet mukaan joukon mielenkiintoisia suomalaisia asiantuntijoita jakamaan näkemyksiään omilta erikoistumisalueiltaan. 

Ihmisenä olemista tarkastellaan ensinnäkin 14.9. tutkivana olentona – akatemiaprofessori, sosiologi Pertti Alasuutari tarjoaa meille mahdollisuuden kurkistaa suomalaisen ja erityisesti tamperelaisen yliopistopolitiikan ytimeen nostaessaan tapetille kysymyksen kriittisen tutkimuksen hyödyllisyydestä.

Viisaustutkija Eeva Kallio puolestaan avaa meille 5.10. vaihtoehtoista inhimillistä maailmankatsomusjärjestelmää – taolainen metafysiikka harjoituksineen eroaa länsimaisen ihmisen perinteisistä olemassaolon käsittämistavoista.

Ihmisenä olemiseen liittyy tärkeänä osana kasvatus; kasvatusfilosofi Veli-Matti Värri vie meidät 26.10. tarkastelemaan kasvatukseen liittyviä haasteita ekokriisin aikakaudella. 

Ihminen on myös ja jopa olemuksellisesti yhteisöllinen eläin, johon politiikan tutkija ja filosofi Mikko Lahtinen perehdyttää meidät 16.11. Väinö Linnan ajatuksen ”yhteiskunta ei ole ulkopuolella vaan meissä” kautta. 

Lopuksi 7.12. ympäristöfilosofi ja tietokirjailija Ville Lähde kurkistaa ihmisenä olemisen aina askarruttaviin tulevaisuuden haasteisiin.

Ihmisenä oleminen -luentosarja tulee jatkumaan ensi keväänä uusilla mielenkiintoisilla näkökulmilla ja puhujilla. 

Keskustelupiiri 

Pyrkimyksemme on rakentaa uudenlaista foorumia ja vuorovaikutuspaikkaa tamperelaiseen kulttuurimaailmaan. Kaiken toimintamme päämäärä on pyrkimys keskusteluun ja dialogiiin, jossa kaikilla on oikeus ja mahdollisuus puheenvuoroon. Tätä tehtävää tukemaan on luoto Ihmisenä oleminen -luentosarjan ympärille erillinen keskustelufoorumi, joka kokoontuu aina viikkoa ennen ja jälkeen esitelmän. Vaikka esitelmätilaisuuksissa on mahdollisuus keskusteluun, usein suuremmissa yleisötapahtumissa tämä ei toteudu kovin hyvin. Juuri siksi olemme luoneet ’intiimimmän’ foorumin, jossa pienemmässä ryhmässä niin tila puheenvuoroille on suurempi kuin kynnys ottaa mukaan keskusteluun on alhaisempi. Viikkoa ennen esitelmää tapahtuvassa tilaisuudessa perehdytään esitelmän aihealueeseen sekä keskustellaan siitä alustavasti. Tämä tarjoaa myös ajatuksellisen ’lämmittelyn’ itse esitelmään (huom: ennen ensimmäistä esitelmää tätä ei järjestetä). Viikon päästä esitelmän jälkeen palataan esitelmän herättämiin ajatuksiin – usein juuri muutaman päivän ’sulattelu’ nostaa esiin kiteytyneitä ajatuksia ja herättää uusia kysymyksiä. 

Keskustelupiiriä vetävät filosofit Vesa Jaaksi ja Timo Vuorio. Kuten muutkaan tapahtumamme, keskustelupiiri ei tarvitse ilmoittautumista ja siihen on vapaa pääsy kaikille. Tervetuloa rohkeasti keskustelemaan! Meillä kaikilla on paitsi ajatuksia, myös ääni. Käyttäkäämme sitä!

Keskustelupiirin paikkana on Kulttuuritalo Laikku (Vanha Kirjastotalo), 4. kerros, keskustelutila Idealinna, perjantaisin klo 17.00-19.00. Alkaa 21.9.