Mikä on Tampereen kriittinen korkeakoulu?


Kriittinen korkeakoulu on vuonna 1968 perustettu yksityinen ja sitoutumaton kulttuuri- ja opetuskeskus. Päätoimipiste on Helsingissä ja sivutoimipisteet toimivat Jyväskylässä ja vuodesta 2018 lähtien jälleen Tampereella. Vuonna 2019 toiminta on levinnyt myös Satakuntaan.

Tampereella ohjelmana on luoda uusi keskustelufoorumi, jossa akateeminen maailma ja laajempi yhteiskunnallinen mielenkiinto kohtaavat dialogisuuden hengessä. Toimintamme perustuu laajasti ymmärrettyyn akateemiseen ja tieteelliseen perinteeseen. Tavoitteemme on saattaa ihmiset keskustelemaan ihmisenä olemisen merkityksellisyydestä ja moninaisuudesta. Filosofia, humanismi ja taide voivat tarjota välineitä ihmisenä olemiselle ja hyvälle elämälle – niin toimijana, yhteisön jäsenenä kuin itsensä ilmaisijana ja kehittäjänä.

Suurelle yleisölle tarkoitettujen luentojen ja muiden tilaisuuksien lisäksi järjestämme myös erilaisia intensiivisempiä harjoituskursseja ja keskustelutapahtumia.





Kuvassa tilaisuuksiemme keskeinen tapahtumapaikka Tampereella, Kulttuuritalo Laikku. Laikku, jonka tamperelaiset muistavat Vanhana Kirjastotalona, sijaitsee aivan kaupungin ytimessä, Keskustorin laidalla.

Kriittinen korkeakoulu saa valtionavustusta, mutta sen toimintaa Tampereella ovat erityisesti tukeneet Jenny ja Antti Wihurin rahasto sekä Kansan Sivistysrahasto.

Kriittisen korkeakoulun toiminnasta Helsingissä: kotisivut
Kriittisen korkeakoulun toiminnasta Jyväskylässä: kotisivut
Kriittisen korkeakoulun toiminnasta Satakunnassa: kotisivut

Kriittistä korkeakoulua ylläpitää samanniminen yhdistys. Jokainen, joka kokee yhdistyksen tavoitteet tärkeäksi ja haluaa auttaa niiden toteutumista, voi liittyä Kriittinen korkeakoulu ry:n jäseneksi. Lisätietoja tästä.



Kriittisen korkeakoulun uusi Katsaus-internetjulkaisu on aloittanut myös toimintansa. Lisätietoja tästä linkistä.





Ihminen on salaisuus. Jos koko elämäsi ajan ratkot tuota salaisuutta, et voi sanoa käyttäneesi elämääsi hukkaan. Minä syvennyn tuohon salaisuuteen, sillä haluan olla ihminen. 


F.M. Dostojevski