Hyvää joulua ja uutta vuotta!

Maailmaa piinaavan COVID 19 -tilanteen johdosta Tampereen kriittisen korkeakoulun toimintaa ei valitettavasti kuluneena syksynä voinut toteuttaa. Vaikka tilanne ei vielä ole parantunut, valoa tunnelin päässä näkyy. Tarkastelemme tilannetta vuoden vaihteen jälkeen. Toivomme jatkavamme Ihmisenä oleminen -sarjaa tutuissa tiloissa, mutta jos tämä ei onnistu, myös sähköinen toteutus on mahdollinen. Luvassa on myös aivan uudenlaista kurssitarjontaa. Joka tapauksessa, ohjelmaa keväälle 2021 on! Palaamme tarkemmin tähän tammikuussa.  

Keskustelu jatkukoon! Sivistys eläköön!

 

Viisaus ja viisastelu

Viisaus! Vahva sana, jota kaikki kunnioittavat. Vai kunnioittavatko? Mitä viisaus oikeastaan on? Millaista vaikutusta viisaudella on ja mikä on sen paikka nyky-yhteiskunnassa?

Webinaari Zoomissa
Osallistu tapahtumaan tästä linkistä
Haluaisitko osallistua puhelimella soittamalla? Kysy ohjeet Kriittisen toimistolta (info@kriittinenkorkeakoulu.fi).
Lauantaina 17.10. kello 14-20
Vapaa pääsy, tervetuloa!

Lataa ilmainen Zoom-ohjelma tästä. Tutustu ohjelman käyttöön täällä.

Viisaus ja viisastelu-webinaari järjestetään Kriittisen korkeakoulun ja Pro Orivesi-yhdistyksen yhteistyönä.

Webinaarissa keskustellaan muun muassa siitä, millaisia funktioita viisaus saa nykymaailmassa ja millaisia merkityksiä sillä on tämän päivän keskusteluissa. Pääpuhujina toimivat prof. Sami Pihlström, prof. Taneli Kukkonen ja dos. Eeva K. Kallio.

Aiheemme nousevat esille sekä nykypäivän perspektiivistä ja arjesta, sen haasteista ja mahdollisuuksista – historian oppeja unohtamatta. Viisaus koskee niin moraalia kuin tietoa ja hyvää elämää. Antiikin Sokrates esitetään viisauden perikuvana, koska hän ei luullut mitään, vaan tavoitteli pyyteettömästi totuutta. Mutta millaisia ovat tämän päivän Sokrateet? Millaisia ominaisuuksia heillä voisi olla? Miten “viisastellaan” somemaailmassa ja totuuden jälkeisessä ajassa?

Webinaarissa tutkitaan muun muassa seuraavia kysymyksiä:

• Voidaanko viisautta mitata tieteellisesti?
• Ovatko filosofit edelleen viisauden mestareita?
• Millaisia ehtoja viisaudella on?
• Voiko tekoäly auttaa meitä viisaammiksi?
• Milloin viisaus on “viisastelua” ja mitä historia voi meille tästä opettaa?
• Millä tavalla viisaita olivat viisaina pidetyt Yrjö Kallinen ja Reijo Wilenius?
• Millaista on moderni viisaustutkimus ja millaisia käsityksiä se on tuottanut?
• Miksi naisen viisaus on nähty kulttuurihistoriallisesti pelottavana asiana?
• Millaista on viisas keskustelu ja viisas suhtautuminen keskusteluun?

Tervetuloa pohtimaan ja viisastelemaan kanssamme näitä ja monia muita kiinnostavia kysymyksiä viisaudesta, sen luonteesta ja paikasta maailmassa!

Ohjelma

14.00-15.50

Filosofi Eero Ojasen ja Pro Orivesi -yhdistyksen alkutervehdykset
Sami Pihlström (Helsingin yliopisto) “Viisaasta keskustelusta”
Pia Houni (Taiteen edistämiskeskus) “Saako nainen olla viisas?”
Petteri Limnell (Kriittinen korkeakoulu, Tampereen yliopisto) “Jos viisaus ontuu, voiko kone auttaa?”

(15.50 – 16.05 Kahvitauko)

16.05-17.45

Eeva Kallio (Jyväskylän yliopisto) “Onko viisaudella varjo?”
Timo Vuorio (Kriittinen korkeakoulu, Tampereen yliopisto) ”Viisaus oman järjen käyttönä”
Markku Heikkinen (Kriittinen korkeakoulu) “Yrjö Kallisen viisaus”

(17.45 – 18.00 Kahvitauko)

18.00-19.35

Taneli Kukkonen (NYU Abu Dhabi) “Viisaus ja viisastelu”
Markus Neuvonen (Kriittinen korkeakoulu) “Viisaus ajattelun hyveenä – filosofian rooli viisaustutkimuksessa”
Juha Olavinen (TVM, Filosofiklubi) “Viisaus Reijo Wileniuksen elämässä”

19.35-20.00 Paneelikeskustelu

 

Iloinen 20-luku?

Aika: 5.9. klo 14.00-15.30
Paikka: Vapauden museo (2. krs), Työväenmuseo Werstas, Tampere

Mikä teki 1920-luvusta iloisen? Takana oli julma maailmansota, joka haluttiin unohtaa, mutta liittyykö vuosikymmeneen muita kulttuurillisesti merkittäviä ilmiöitä? Modernismi virisi suomalaisessa kirjallisuudessa, Tulenkantajat avasivat ikkunoita Eurooppaan. Unohdettiinko kaikki vanha ja maalainen, siirryttiinkö kertarysäyksellä eurooppalaisiksi kaupunkilaisiksi?

Toisaalta, oliko iloinen kaksikymmentäluku sittenkään niin iloinen? Sisällissodan muisto, jakautunut kansakunta, kieltolain voimaanastuminen ja taloudellinen niukkuus vaikuttivat voimakkaasti henkiseen mielentilaan.

Miten itse koet kyseisen vuosikymmenen iloisuuden? Liity puistofilosofien seuraan keskustelemaan, vaihtamaan ajatuksia tai esittämään kysymyksiä. Pohditaan yhdessä kirjallisuuspäivän hengessä, voimmeko tavoittaa jotain konkreettista iloisesta 20-luvusta! Keskustelua johdattavat kolme filosofia: Tapani Laine, Puistofilosofia ry:n Antti Sorri ja Tampereen Kriittisen Korkeakoulun Timo Vuorio.

Tervetuloa mukaan! Tilaisuuteen on vapaa pääsy.


Tapahtuma on osa Työväenkirjallisuuden päivää. Lisätietoja tapahtumasta: http://www.tyovaenkirjallisuudenpaiva.com/

Puistofilosofiaa!

Puistofilosofiapäivä 2020 Ikaalisten Rahkolassa

Mukana puistofilosofoimassa myös edustus Tampereen kriittisestä korkeakoulusta. Aiheena Kriittistä keskustelua online -sarjasta tuttu korona. Tästä keskustellaan nyt fyysisesti samassa ulkotilassa, toki turvallisuusseikat huolellisesti huomioiden. Tervetuloa mukaan!

 

Aikataulu · Lauantai 25. heinäkuu 2020

12.00–14.00

Puistofilosofit lavalla - keskusteluja koronasta

14.00–16.00

FT Jari Pirhonen: Hoivakotien koronaeristys asukkaiden läheisten kokemana

17.00–19.00

FT Maria Laakso: Onko Väinö Linna suomalaisille pyhä? Linnan merkitys nykykirjallisuudessa ja -kulttuurissa

20.00–22.00

Patsas - Tervetuloa kuuntelemaan uuden vuosikymmenen soundia!

Tarkempia tietoja tästä: Puistofilosofian kotisivut

Kriittistä keskustelua online: elämä kriisin jälkeen

Kesäisten helteiden keskellä kokoonnumme vielä kerran eli perjantaina 26.6. klo 18.00-19.30 keskustelemaan koronakriisin herättämistä ajatuksista ja kysymyksistä. Vaikka virus ei ole mihinkään kadonnut, eristäytynyt elämämme on kuitenkin siinä määrin palautunut ennalleen, että voimme tulkita, että olosuhteet, jotka synnyttivät tarpeen tähän Kriittistä keskustelua online -sarjaan, ovat siksi muuttuneet, ettei syytä sen jatkamiseen ole. Tarkastamme kuitenkin tilanteen elokuun alussa.

Tällä erää viimeisessä tilaisuudessa suuntaamme katseen tulevaisuuteen: miltä maailma koronakriisin jälkeen näyttää tai voisi näyttää? Onko elämäntavoissamme tai esim. taloudessa tai politiikassa tapahtunut muutoksia? Oliko koronakriisi vain hetkellinen poikkeama 'normaalista' vai jättikö se pysyvämmän jäljen? Onko jotain minkä opimme vai olisi pitänyt oppia? Keskustelua johtaa filosofi Timo Vuorio.

Käytämme keskustelun alustana zoom-ohjelmaa. Osallistuminen edellyttää ennakkoilmoittautumista, jotta osaamme lähettää kutsulinkin keskusteluun  Lähetämme tarkemmat ohjeet sähköpostitse sekä mahdollisen avun zoom-ohjelman lataamiseen ja käyttämiseen. Osaanotto on maksutonta, mutta paikkoja on rajallinen määrä.

Ilmoittautumiset: tampere@kriittinenkorkeakoulu.fi

Hyvää juhannusta!

Kevätkausi on ollut haasteikas monella lailla, mutta suuret kiitokset kaikille tilaisuuksiimme osallistuneille niin aiemmin fyysisissä tiloissa kuin myöhemmin onlinessa! Koronakriisin haasteiden ympärille rakennettu Kriittistä keskustelua online -sarja jatkuu vielä kerran juhannuksen jälkeen (26.6). Tämän jälkeen sarja menee kesätauolle ja tarkastamme tilanteen elokuun alussa. Katsomme tuolloin onko syytä jatkaa sarjaa edelleen.

Syyskuussa jatkamme jälleen Ihmisenä oleminen -luento- ja keskustelusarjaa. Näillä näkymin tulemme järjestämään tilaisuudet terveysseikat huomioiden jälleen Kulttuuritalo Laikussa. Luvassa on uusia mielenkiintoisia aiheita ja esitelmöitsijöitä. Pyrimme myös pitämään keväällä koronan takia perutetut tilaisuudet. Tästä kuten muutenkin syksyn ohjelmasta tarkemmin loppukesästä. Tulossa on mm. työhön liittyvä teemaseminaari. Tampereen kriittinen korkeakoulu on myös mukana 5.9. pidettävällä Työväen kirjallisuuspäivällä Työväenmuseo Vapriikissa. Aiheena on "Iloinen 20-luku?" Linkki tässä.

Kesällä kannattaa kuitenkin pistää lauantai 22.8. mieleen. Tuolloin Kriittinen korkeakoulu järjestää online-tapahtumana Oriveden filosofiapäivät. Alunperin tapahtuma oli tarkoitus järjestää kaksipäiväisenä Oriveden Kampuksella perinteikkään Oriveden opiston tiloissa, mutta koronan aiheuttaman uhan vuoksi pilottitapahtuma järjestetään yksipäiväisenä netissä. Jatkossa filosofiapäivät tullaan järjestämään kesäisin Orivedellä. Tämän kesän online-tapahtuman ohjelma julkistetaan piakkoin.

Hyvää juhannusta ja kesää kaikille!

Johannusaaton rennonhelteisiä tunnelmia Tampereen Laukontorilla

Kriittistä keskustelua online: kuuluvatko kriisit elämään?

Jatkamme keskustelua koronakriisin nostattamista ajatuksista perjantaina 12.6. klo 18.00-19.30. Koronakriisi on saattanut meidät tilanteeseen, jossa aiemmin opitut ongelmanratkaisukeinot eivät välttämättä toimi. Yleisesti ottaen kriisit ovat tilanteita, jotka pakottavat meidät puntaroimaan toimintamallejamme; ne muodostavat käännekohtia, joissa tulevaisuuden suunta määräytyy toimiemme perusteella. Mitä kriisit kertovat maailmasta, elämästä  ja ihmisenä olemisesta? Voidaanko kriisejä tai pitäisikö niitä edes välttää? Sanalla sanoen: kuuluvatko kriisit elämään? Tarkastelkaamme kysymystä ennakkoluulottomasti niin henkilökohtaisella kuin universaalilla tasolla. Keskustelua johtaa filosofi Timo Vuorio.

Käytämme keskustelun alustana zoom-ohjelmaa. Osallistuminen edellyttää ennakkoilmoittautumista, jotta osaamme lähettää kutsulinkin keskusteluun  Lähetämme tarkemmat ohjeet sähköpostitse sekä mahdollisen avun zoom-ohjelman lataamiseen ja käyttämiseen. Osaanotto on maksutonta, mutta paikkoja on rajallinen määrä.

Ilmoittautumiset: tampere@kriittinenkorkeakoulu.fi

Kriittistä keskustelua online: solidaarisuus

Hyvää alkanutta kesää ja vapautunutta aikaa kaikille! Koronakriiisi ei kuitenkaan ole ohi, vaan jatkamme kriittistä keskustelua online -sarjan parissa keskustellen kriisin nostattamista ajatuksista ja kysymyksistä. Perjantaina 5.6. klo 18.00-19.30 aiheena on solidaarisuus.

Solidaarisuus tarkoittaa yhteisvastuullisuutta, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja myötämielisyyttä toisia ihmisiä kohtaan. Kuinka tämä on näkynyt koronakriisin hoidossa niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla ja toisaalta omassa arjessamme? Tervetuloa keskustelemaan filosofi Timo Vuorion johdolla.

Käytämme keskustelun alustana zoom-ohjelmaa. Osallistuminen edellyttää ennakkoilmoittautumista, jotta osaamme lähettää kutsulinkin keskusteluun  Lähetämme tarkemmat ohjeet sähköpostitse sekä mahdollisen avun zoom-ohjelman lataamiseen ja käyttämiseen. Osaanotto on maksutonta, mutta paikkoja on rajallinen määrä.

Ilmoittautumiset: tampere@kriittinenkorkeakoulu.fi

Kriittistä keskustelua online: valta

Väliviikon jälkeen palaamme dialogin äärelle koronakriisin herättämistä ajatuksista. Perjantaina 29.5. (klo 18.00-19.30) keskustelun aiheena on valta. Koronakriisi on nostanut esiin valtiovallan näkyvän roolin koronakriisin hallinnassa ja kontrollissa. Hallitus on käyttänyt toimenpiteitä, jotka ovat voimakkuudeltaan ennennäkemättömiä rauhan ajan historiassamme. Valtaa ja vallankäyttöä on kuitenkin monenlaista, laillista ja laitonta, näkyvää ja näkymätöntä. Se on läsnä arjessamme - käytämme kenties huomaamattomasti valtaa toisiin ja he meihin. Mitä on valta ja vallankäyttö? Mitkä ovat sen lailliset ja moraaliset rajat? Kuinka sitä kansanvallassa käytetään? Tervetuloa mukaan keskustelemaan näistä ja muista valtaan liittyvistä kysymyksistä filosofi Timo Vuorion johdolla. 

Käytämme keskustelun alustana zoom-ohjelmaa. Osallistuminen edellyttää ennakkoilmoittautumista, jotta osaamme lähettää kutsulinkin keskusteluun  Lähetämme tarkemmat ohjeet sähköpostitse sekä mahdollisen avun zoom-ohjelman lataamiseen ja käyttämiseen. Osaanotto on maksutonta, mutta paikkoja on rajallinen määrä.

Ilmoittautumiset: tampere@kriittinenkorkeakoulu.fi

Kriittistä keskustelua online: vapaus ja vastuu

Perjantaina 15.5. klo 18.00-19.30 jälleen online-keskustelemme koronakriisin nostattamista kysymyksistä. Yksi tällainen on vapaus. Olemme joutuneet kaventamaan omaa toiminnan- ja valinnanvapauttamme yhteisen hyvän takia. Valtiovallan yksilönvapauksia koskevat rajoitustoimenpiteet ovat herättäneet jopa huolta liberaalin demokratian perusteista. Meillä Suomessa huoli on kenties ollut enemmän akateeminen kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa 'libertyn' puolustaminen on saanut hyvinkin voimakkaita ilmentymiä. Vapauden ja itsensätoteuttamisen kääntöpuoli on kuitenkin vastuu: vastuullisuus omista tekemistämme. Oman vapautemme toteuttamisesta ei saa seurata haittaa toisille. Keskustelkaamme yhdessä vapaudesta ja vastuusta ja kuinka nämä hienosäikeisesti liittyvät toisiinsa niin korona-aikana kuin muutoinkin. Keskustelua johtaa filosofi Timo Vuorio.

Käytämme keskustelun alustana zoom-ohjelmaa. Osallistuminen edellyttää ennakkoilmoittautumista, jotta osaamme lähettää kutsulinkin keskusteluun  Lähetämme tarkemmat ohjeet sähköpostitse sekä mahdollisen avun zoom-ohjelman lataamiseen ja käyttämiseen. Osaanotto on maksutonta, mutta paikkoja on rajallinen määrä.

Ilmoittautumiset: tampere@kriittinenkorkeakoulu.fi

Kriittistä keskustelua online: onko syytä pelätä?

Keskustelu koronaviruksen nostattamien kysymysten ja ilmiöiden ympärillä jatkuu jälleen perjantaina 8.5. klo 18.00-19.30. Yksi tällainen on aito pelko: koronaviruksen luoma konkreettinen uhka on saanut meidät pelkäämään niin ystäviemme ja läheisimpiemme kuin oman terveytemme puolesta. Samalla nykytilanteessa on tällä hetkellä paljon epävarmuustekijöitä, mikä puolestaan saattaa aiheuttaa pelkoa. Saatamme kokea pelkoa esimerkiksi oman tulevaisuutemme puolesta. Toisaalta, kuten koronaviruksen leviämisen alkuvaiheessa paljon korostettiin, paniikkiin ei oletetusti ole syytä. Pohtikaamme yhdessä mistä pelossa on kysymys ja kuinka se kriisin yhteydessä näyttäytyy: onko meillä syytä pelätä? Keskustelua vetää filosofi Timo Vuorio.

Käytämme keskustelun alustana zoom-ohjelmaa. Osallistuminen edellyttää ennakkoilmoittautumista, jotta osaamme lähettää kutsulinkin keskusteluun  Lähetämme tarkemmat ohjeet sähköpostitse sekä mahdollisen avun zoom-ohjelman lataamiseen ja käyttämiseen. Osaanotto on maksutonta, mutta paikkoja on rajallinen määrä.

Ilmoittautumiset: tampere@kriittinenkorkeakoulu.fi

Filosofit Lenin-museossa: ajattelua kultin varjossa

Vallankumousjohtaja Vladimir Leninin syntymästä tuli 21.4.2020 150 vuotta täyteen. Yhteistyössä Lenin-museon ja Puistofilosofian kanssa Tampereen kriittinen korkeakoulu oli järjestämässä tapauksen johdosta julkista keskustelutilaisuutta museon historiallisesti merkittävissä tiloissa - olihan juuri tuo Tampereen työväentalo paikka, jossa vuonna 1905 Lenin ja hänen sittempi seuraajansa Josif Stalin neuvostojen maan johdossa ensi kerran tapasivat. Koronavirus luonnollisesti esti tämänkin tilaisuuden toteutumisen.

Jotain kuitenkin onnistui: filosofit Antti Sorri, Tapani Laine ja Timo Vuorio vierailivat Lenin-museossa, katsastivat paikkoja ja samalla pohtivat ääneen tämän äärimmäisen kiistanalaisen historiallisen hahmon aikaansaannoksia ja perintöä, Lenin-kulttia sekä myös hänen filosofista ajatteluaan. Ja mikä parasta, Lenin-museo taltioi keskustelut. Ohessa Minna Jangerin kuvaama ja editoima, Työväenmuseo Werstaan julkaisema lopputulos:

Tulemme myöhemmin yhdessä Puistofilosofian kanssa järjestämään online-keskustelun Leninistä oheisen taltioinnin pohjalta. Ajankohta määritellään myöhemmin.

Sitä ennen: tämän videon myötä Tampereen kriittinen korkeakoulu toivottaa kaikille hauskaa mutta vastuullista vappua!

Lämpimät kiitokset Kriittistä keskustelua online -tapahtumiin osallistuneille! Kuten olemme nähneet: eristyneisyys ei keskustelua pysäytä, vaan se jatkuu hienosti myös etänä. Tällä viikolla jätämme perjantain väliin ja pyhitämme sen vapun vastuulliseen viettämiseen. Palaamme jälleen ensi viikolla uuden koronakriisin nostattaman keskusteluaiheen pariin. Seuratkaa kuitenkin sivujamme: tällä viikolla julkaisemme erityistä sisältöä, joka liittyy myös vapun juhlaan!

Laikun tilat ovat vaihtuneet kotikutoiseen toimipisteeseen.

Kriittistä keskustelua online: mihin voin luottaa?

Perjantaina 24.4. (klo 18.00-19.30) keskustelemme luottamuksesta. Koronaviruksen aiheuttama kriisitilanne on nostanut esiin aiheellisen kysymyksen erilaisten instanssien ja toimijoiden sekä informaation luotettavuudesta: mihin voimme viime kädessä luottaa? Mihin esimerkiksi luottamuksemme tieteeseen ja asiantuntijuuteen perustuu? Entä kuinka luotamme poliittisiin päättäjiin, tai laajemmin yhteiskunnan ja yhteiskunnallisten instituutioiden toimivuuteen? Minkä haasteen luottamukselle tuo se loputon informaatiovirta, jota media tuottaa? Ääriolosuhteet saattavat nostaa esiin huolen luottamuksesta toisiin ihmisiin, tai jopa omaan itseemme ja ihmisyyteen ylipäänsä. Tervetuloa keskustelemaan näistä ja laajemmin mistä luottamuksessa on kysymys filosofi Timo Vuorion johdolla!

Käytämme keskustelun alustana zoom-ohjelmaa. Osallistuminen edellyttää ennakkoilmoittautumista, jotta osaamme lähettää kutsulinkin keskusteluun  Lähetämme tarkemmat ohjeet sähköpostitse sekä mahdollisen avun zoom-ohjelman lataamiseen ja käyttämiseen. Osaanotto on maksutonta, mutta paikkoja on rajallinen määrä.

Ilmoittautumiset: tampere@kriittinenkorkeakoulu.fi

Kriittistä keskustelua online: yksinäisyys

Perjantaina 17.4. klo 18.00-19.30 jatkamme etäkeskustelua koronakriisin nostattamien ajatusten ympärillä. Yksi tälläinen on tämänkertainen teemamme yksinäisyys - sosiaalinen eristäytyminen on epäilemättä tuonut kokemuksen yksinäisyydestä meidän jokaisen luo, toki toisille drastisestikin enemmän kuin toisille. Yksinolo ja yksinäisyys ei tietenkään ole sama asia, vaan yksinäisyyteen liittyy henkilökohtainen ja usein hyvinkin ahdistava kokemus sosiaalisuuden puutteesta, toisten ihmisten poissaolosta. Tässä hyvin harvoin kysymys on valinnasta. Mistä yksinäisyydessä on kysymys? Aliarvostetaanko sen luomaa ahdistuneisuutta? Mitä yksinäisyyden tunne kertoo meistä ihmisinä? Onko ihminen jopa lähtökohtaisesti tuomittu yksinäisyyteen, kuten eräät eksistentiaalifilosofit ovat väittäneet? Tervetuloa keskusteleman näistä ja muista aiheen nostattamista ajatuksista! Keskustelua johtaa filosofi Timo Vuorio.

Käytämme keskustelun alustana zoom-ohjelmaa. Osallistuminen edellyttää ennakkoilmoittautumista, jotta osaamme lähettää kutsulinkin keskusteluun  Lähetämme tarkemmat ohjeet sähköpostitse sekä mahdollisen avun zoom-ohjelman lataamiseen ja käyttämiseen. Osaanotto on maksutonta, mutta paikkoja on rajallinen määrä. Toimi siis nopeasti!

Ilmoittautumiset: tampere@kriittinenkorkeakoulu.fi

Kriittistä keskustelua online: rahat vai henki?

Koronavirus ei keskeytä keskustelua - päinvastoin: näinä aikoina on tärkeätä, että vaikka fyysisesti olisimmekin eristyksissä toisistamme, henkisesti näin ei ole. Tampereen kriittinen korkeakoulu aloittaa netissä toteutettavan viikottaisen Kriittistä keskustelua online -sarjan. Se järjestetään aina perjantaisin klo 18.00-19.30.

Sarjassa keskitytään ajankohtaisiin ongelmiin ja kysymyksiin eli juuri niihin, jotka askarruttavat meitä ja nousevat esiin nykyisessä kriisitilanteessa. Näitä ovat esim. poikkeustilan suhde demokratiaan ja ihmisoikeuksiin, kysymykset globalisaation ja kapitalismin nykytilasta tai kriisin vaikutus tulevaisuuteen. Kriisillä saattaa olla myös positiivisia vaikutuksia ihmisenä olemiseemme: poikkeusolosuhteissa kenties huomaamamme itsestäänselvinä pidettävin asioiden (esim. sosiaalisuus, ihmissuhteet, taide, vapaus, demokratia) erityisen merkityksen ja opimme arvostamaan niitä aiempaa enemmän. Sarjassa nostetaan viikottain yksi aihekokonaisuus keskiöön. Sarjaa jatketaan niin kauan kuin poikkeusolot vallitsevat. Keskustelut alustaa ja vetää Ihmisenä oleminen -sarjan tilaisuuksista tuttu filosofi Timo Vuorio.

Ensimmäisellä kerralla perjantaina 3.4. aiheena on strateginen valinta harjoitettavan poliitikan suhteen reagoidessamme koronaviruksen haasteeseen: arvotammeko talouden tai terveyden ensisijaiseksi? Vaikka suurin osa poliittisista johtajista on kallistunut jälkimmäiseen strategiaan, kysymykset eristäytymis- ja poikkeustilapolitiikan seurauksisista paitsi kansan- ja maailmantalouteen, myös yhteiskunnallisen vakauteen voivat olla drastisia. Julkisessa keskustelussa näitä näkemyksiä on tuotu esiin ja osittain 'talous ja yhteiskunnallinen vakaus ensin' -strategiaa, ainakin vielä, noudattaa naapurimaamme Ruotsi. Voiko Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin toteamuksessa, että keinot taudin parantamiseen voivat osoittautua kalliimmiksi kuin itse tauti, olla periaatteellista totuutta? Kuitenkin, inhimillisesti ja eettisesti katsoen olemme ainakin lyhyellä aikavälillä vääjäämättömän ja kylmäkiskoisen ratkaisun äärellä: rahat vai henki? Tarttukaamme aiheeseen rohkeasti ja keskustelkaamme siitä kriittisesti ja ennakkoluulottomasti!

Käytämme keskustelun alustana zoom-ohjelmaa. Osallistuminen edellyttää ennakkoilmoittautumista, jotta osaamme lähettää kutsulinkin keskusteluun  Lähetämme tarkemmat ohjeet sähköpostitse sekä mahdollisen avun zoom-ohjelman lataamiseen ja käyttämiseen. Osaanotto on maksutonta, mutta paikkoja on rajallinen määrä. Toimi siis nopeasti!

Ilmoittautumiset: tampere@kriittinenkorkeakoulu.fi

Koronasta huolimatta, keskustelu jatkukoon! Tervetuloa mukaan!💛

Hyvät ystävät!

Kuten jokainen meistä varmasti ymmärtää, joudumme peruuttamaan loppukevään yleisötapahtumat koronaviruksen takia. Terveys ennen kaikkea! Pyrimme järjestämään Ihmisenä oleminen -sarjan perutut tilaisuudet ensi syksynä. Mahdollisuuksien mukaan pyrimme järjestämään vaihtoehtoista etäohjelmaa netin kautta. Seuratkaa sivujamme!

Huomio!

Valitettavasti joudumme peruuttamaan Ihmisenä oleminen -sarjan keskustelutilaisuuden tänään. Syynä vetäjän sairastuminen. Jatkamme kuitenkin ensi viikon perjantaina aikataulun mukaan normaalisti, ellei muita ohjeistuksia tule.

Suuret kiitokset

Kriittisen korkeakoulun puheenjohtajalle Severi Hämärille hienosta esitelmästä viime perjantaina Ihmisenä oleminen -sarjassa! Kiitos myös yleisöllemme, joka tarttui rohkeasti esitelmän dialogiseen haasteeseen! Keskustelu jatkuu: palaamme esitelmän antiin ja aiheeseen Henkinen kasvu ja sen rajat vielä ensi perjantain keskustelutilaisuudessa.

Esitelmään sisältyi myös parikeskustelua sivistyksen haasteista

Kasva ja sivisty - inhimillisissä rajoissa

Perjantaina 6.3. jatkamme Ihmisenä oleminen -sarjassa aiheen Henkinen kasvu ja sen rajat parissa. Asiantuntijapuheenvuoron esittää Severi Hämäri otsikolla Kasva ja sivisty - inhimillisissä rajoissa.

Miksi aina kaipaamme kasvua? Rooman klubin Kasvun rajat -raportin julkaisusta pyörähtää kohta 50 vuotta. Silloin oli nähtävissä, että luonnonvarojen rajoittamattomaan käyttöön perustuva talouskasvu on mahdottomuus. Ja jo silloin monen katse kääntyi sisään päin. Mitä jos taloudellinen kasvu voitaisiin korvata henkisellä kasvulla? Olisiko ihmisen mahdollista elää hyvää, täyttä elämää ilman talouskasvua? Kykenisikö uusi, henkisesti kasvanut yhteiskunta ja demokratia kestämään talouskasvun lakkaamisen? Tällaisia ajatuksia pohti mm. filosofi Reijo Wilenius kumppaneineen Kriittisen korkeakoulun piirissä 1970- ja 80-luvuilla. Ajatus henkisen kasvun, sivistyksen mahdollisuuksista ratkaista viheliäiset ongelmat on lähellä tänä päivänäkin. Esimerkiksi Sitran juuri käynnistynyt Sivisty+ -hanke perustaa toimintansa tälle ajatukselle. Mutta miten pitkälle ihminen voi sivistyä ja kasvaa? Tähän kysymykseen meidän on seuraavaksi tartuttava. Uudempi psykologinen ja kasvatustieteellinen tutkimus näyttää, että vaikka ihminen on mukautuvainen ja kykenevä moniin ihmeellisiin uusiin asioihin – jotkin piirteet ovat haastavampia muuttaa.

Severi Hämäri (FM) on Kriittisen korkeakoulun puheenjohtaja, rakentavan vuorovaikutuksen asiantuntija, puhetaidon opettaja ja kokenut aikuiskasvattaja. Hän tekee käytännöllisen filosofian väitöskirjaa dialogien vaikutuksesta päätöksentekoprosesseihin.

Paikkana Kulttuuritalo Laikku (Luentosali), klo 18-20. Avoimen ja maksuttoman tilaisuuden juontaa filosofi Timo Vuorio. Tervetuloa!

Henkinen kasvu ja sen rajat

Ihminen haluaa kasvaa. Mutta onko kasvulla rajansa? Luonnonvarojen hyväksikäyttöön perustuvassa talouskasvussa seinä on tullut jo vastaan. Hyväksymme me tätä tai ei, niin ulkoisella hyvällä on rajansa. Mutta kuinka laita on sisäisen maailmamme kanssa? Ilmaisulla 'henkinen kasvu' viitataan tätä nykyä erilaisiin itsensä kehittämisen ja mielen hallinnan tekniikoihin (esim. mindfulness), mutta perinteisesti se tarkoittaa sivistymistä, johon humanistinen kulttuuri (tiede, taide, filosofia) tähtää. Mistä tässä on kysymys, ja onko henkisellä kasvulla rajoja - asettaako oma ihmisluontomme samanlaisia rajotteita kuin luonto materiaalisen hyvän tavoittelemisessa?

Ihmisenä oleminen -sarjassa lähestymme aihetta Henkinen kasvu ja sen rajat kolmessa eri tilaisuudessa:

28.2. Keskustelua aihepiiristä
6.3.   Severi Hämäri: Kasva ja sivisty - inhimillisissä rajoissa
13.3. Keskustelua esitelmästä

Aihepiiri kuuluu likeisesti Kriittisen korkeakoulun omaan historiaan: filosofi Reijo Wileniuksen johdolla ja innoittamana Kriittinen korkeakoulu pohti erityisesti 1970- ja 80-luvuilla henkiseen kasvuun liittyviä kysymyksiä ja sen mahdollisuuksia. Asiantuntijapuheenvuorossaan Kriittisen korkeakoulun nykyinen puheenjohtaja Severi Hämäri päivittää kriittisin huomioin nämä aikanaan uraauurtavat pohdinnat 2020-luvulle.

Aloitamme perjantaina 28.2. avoimella keskustelutilaisuudella. Paikkana Kulttuuritalo Laikun kokoustila Syrjä (4. krs), klo 18-20. Keskustelua vetää filosofi Timo Vuorio. Tervetuloa mukaan keskustelemaan henkiseen kasvuun liittyvistä kysymyksistä!

Vielä ehtii mukaan ainutlaatuiseen Ajattelun taidot -työpajaan! Kurssi alkaa keskiviikkona 26.2. Muuta ei tarvita kuin kotikone, rohkea mieli ja halu kehittää omaa ajatteluaan. Linkki tästä.

Tampereen kriittinen korkeakoulu yhteistyössä Puistofilosofian kanssa on mukana myös ottamassa varaslähtöä Tampereen elokuvajuhlille. Tervetuloa mukaan!

Keskustelua etiikasta, arvoista ja elämän hyväksymisestä

Perjantaina 21.2. jatkamme Ihmisenä oleminen -sarjassa keskustelua aiheesta Etiikka ja ihmisyys. Esitelmässään "Arvoista ohjautuvan etiikan ja elämän hyväksymisen dilemma" Marika Enwald jakoi elämänfilosofisen ajattelun jännitteeksi kahden erilaisen mallin välillä: yhtäältä perinteisessä moraalifilosofiassa korostetaan arvojen merkitystä elämämme johtotähtenä: toimimme tai meidän pitäisi toimia eettisten arvojemme mukaan. Toisaalta, tälle vastakkaisena elämänfilosofiana (mm. stoalaisuus, mindfulness), voimme hyväksyä elämän ja maailman sellaisena kuin se on ja kehittää omaa suhtaumistamme niihin. Enwaldin mukaan tässä ei kuitenkaan ole periaatteellista ongelmaa - omassa elämässämme me voimme harjoittaa niitä molempia.

Tervetuloa keskustelemaan näistä ja muista Enwaldin esitelmän herättämistä ajatuksista! Paikkana Kulttuuritalo Laikun Kokoustila Syrjä (4. krs), klo 18-20. Keskustelua johtaa filosofi Timo Vuorio.

Kuva: Martti Tryyki

Lämpimät kiitokset

Marika Enwaldille hienosta esitelmästä ja salin täyttäneelle yleisöllemme innostuneesta osallistumisesta viime perjantaina Ihmisenä oleminen -sarjassa! Kiitos myös Kulttuuritalo Laikulle hienosti järjestetystä ystävänpäivätapahtumasta, jonka mukana saimme olla.

Jatkamme aiheesta Etiikka ja ihmisyys vielä tulevana perjantaina keskustellen.

Arvoista käsin ohjautuvan elämän ja elämän hyväksymisen dilemma

Perjantaina 14.2. jatkammme Ihmisenä oleminen -sarjassa haastavan aihepiirin Etiikka ja ihmisyys tarkastelua. Marika Enwald esitelmöi aiheesta otsikolla Arvoista käsin ohjautuvan elämän ja elämän hyväksymisen dilemma.

Tänä päivänä monessa yhteydessä korostetaan arvojen merkitystä hyvän, mielekkään ja onnellisen elämän tavoittelussa (mm. Martin Seligmanin empiiriset tutkimukset onnellisuudesta). Samaan aikaan psykologian alalla on tehty empiirisiä tutkimuksia onnellisuudesta (esim. Mindfulness-ajattelutavasta), joiden mukaan arvostelematon ja elämänhyväksyvä asenne on tie elämän hyvään ja mielekkääseen kokemiseen. Kyseessä on vanha, etiikan ja ihmisyyden dilemma: missä määrin eettinen, arvoja painottava näkökulma rajoittaa elämän laaja-alaisempaa kokemista. Esimerkiksi Friedrich Nietzsche on todennut, että etiikka on elämälle vierasta ja hän kannatti kaikelle elämälle ”kyllä”-sanovaa elämänasennetta. Toisaalta Aristoteles aikoinaan määritteli etiikan keskeiseksi tehtäväksi selvittää miten ihminen yhteisön jäsenenä voi saavuttaa kestävän onnellisuuden, toteuttaessaaan yhteiskunnallisia arvoja käytännössä. Enwaldin esitelmän tarkoituksena on herätellä keskustelemaan etiikasta, arvoista, onnellisuudesta ja elämän kokemisesta merkityksellisenä.

Filosofian tohtori Marika Enwald on toiminut Tampereen yliopistossa filosofian tutkijana ja tuntiopettajana vuodesta 1996 lähtien sekä pitänyt vuodesta 2009 lähtien elämäntaitoon ja ihmisenä kasvuun liittyviä kursseja mm. Tampereen seudun työväenopistolla ja Valkeakoski-opistolla. Hän on tehnyt väitöskirjan Jacques Derridan filosofiasta. Enwaldin kiinnostuksen kohteita filosofiassa ovat etiikka, yhteiskuntatiede ja kirjallisuuden filosofia.

Tapahtuma järjestetään Kulttuuritalo Laikun (Keskustori 4, Tampere) Luentosalissa klo 18-20. Avoimen ja maksuttoman tilaisuuden juontaa filosofi Timo Vuorio. Tilaisuus on osa Kulttuuritalo Laikun Ystävänpäivä-tapahtumaa. Katso tapahtuman koko ohjelma tästä.

Sydämellisesti tervetuloa!

Etiikka ja ihmisyys

Huomenna, kuolemani jälkeen, saattaa käydä niin, että jotkut lämmittävät fasismin uudelleen, ja toiset... antavat näiden onnistua tässä. Tuolla hetkellä fasismista tulee totuus ihmisestä ja sitä pahempi heille. Todellisuudessa näet asiat ovat siten, miten ihmiset ovat päättäneet niiden olla.

Näillä filosofi Jean-Paul Sartren pelottavilla sanoilla on erityisen puhutteleva merkitys näinä "totuudenjälkeisinä" aikoina, jolloin "valeuutiset" hämärtävät käsityksiämme oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta. Sartren sanat kuitenkin muistuttavat ihmisyyden ja moraalisuuden sattumanvaraisuudesta: vaikka kuinka herkkä moraalinen kompassimme on, siihen ei pidä suhtautua annettuna, vaan tehtävämme on niin huolehtia siitä kuin kehittää sitä. Mutta kuinka vahvalla pohjalla etiikkamme lepää? Onko etiikka universaalia? Onko moraalifilosofiasta apua aikamme ongelmiin? Mitä etiikka ylimalkaan on?

Jatkamme siis Ihmisenä oleminen -sarjassa suurilla filosofisilla teemoilla. Tarkastelemme haastavaa aihetta Etiikka ja ihmisyys kolmessa eri tilaisuudessa:

7.2.   Keskustelua aihepiiristä
14.2. Marika Enwald: Arvoista käsin ohjautuvan elämän ja elämän hyväksymisen dilemma
21.2. Keskustelua esitelmästä

Aloitamme siis avoimella keskustelutilaisuudella perjantaina 7.2. klo 18-20. Paikkana Kulttuuritalo Laikun Kokoustila Syrjä. Keskustelua vetää filosofi Timo Vuorio.

Tervetuloa mukaan keskustelemaan etiikan nykypäivän haasteista!

Keskustelua metafysiikan inhimillisestä merkityksestä

Perjantaina 31.1. palaamme  Ihmisenä oleminen -sarjassa pohtimaan metafyysisen ajattelun inhimillistä merkitystä ja erityisesti keskustelemaan ajatuksista, jotka Jani Hakkaraisen aiheesta pitämä luento herätti.

Hakkarainen esitti kolme väitettä, miksi metafysiikka on inhimillisesti merkityksellistä: (1) oleminen on meille ihmisille mitä tutuinta ja konkreeettisinta olemassaolon tuntomme kautta; (2) ilman ainakin joitakin taustaoletuksia tahdonvapauden metafyysisestä ongelmasta ei voida kunnolla käsitellä moraalisen vastuun eettistä ongelmaa; (3) emme kykene ymmärtämään maailmaa tekemättä (tausta)oletuksia olevasta, sen luonteesta, perustasta, muodoista ja kategorioista. Tämä pätee esim. erityistieteisiin. Tervetuloa keskustelemaan näistä ja muista esiin nousseista ajatuksista! Tilaisuudessa kerrataan Hakkaraisen esitelmän keskeiset kohdat, joten luennon todistaminen ei ole välttämätön ehto keskusteluun osallistumiselle.

Paikkana Kulttuuritalo Laikku, Kokoushuone Syrjä (4. krs), klo 18-20. Keskustelua johtaa filosofi Timo Vuorio.

Uutta Tampereen kriittisessä korkeakoulussa! Nyt ei tarvitse raahautua Tampereen Keskustorin kupeeseen, vaan tämän kurssin voi suorittaa kätevästi kotoakin käsin. Paikkoja rajoitetusti, joten varaa nopeasti omasi!

  AJATTELUN TAIDOT

työpaja

Kaipaako ajattelusi uusia uria? Kiinnostaako sukeltaa syvemmälle mielesi malleihin ? Haluatko löytää uusia näkökulmia itseesi ja ajatteluusi?

Tule mukaan Ajattelun Taidot -työpajaan, jossa harjoitellaan erilaisten tehtävien avulla argumentaatiota, kysymysten tekemistä, analysointia ja tulkintaa. Ja ällös säikähdä, kyse ei ole logiikan peruskurssista vaikka loogisesti ajattelemaan asettaudutaankin. Työpajan tavoitteena on harjoittaa taitoja, joiden avulla omaa ajatteluaan oppii tarkastelemaan sokraattisesta itsensä tuntemisen näkökulmasta. Teoreettisena taustana on filosofian praktiikan menetelmät, joista lähinnä sovelletaan Oscar Brenifierin metodeja ajattelun harjoittamiseen.

Osallistuaksesi et tarvitse mitään ennakkotietämystä tai osaamista filosofiasta, sen sijaan tarvitset tietokoneen, toimivan netin ja nettikameran; työpaja toteutetaan verkossa konferenssipuhelun kautta. Ennen jokaista istuntoa osallistujille lähetetään linkki zoom-alustalle, jossa työpaja pidetään. Tehtävät tehdään google-docin yhteisen työkirjaan, jotta muutokset näkyvät kaikille.

Työpajan vetäjänä toimii filosofian maisteri ja -praktikko Merja Tikka.

8 kertaa keskiviikkoisin 26.2-15.4.2020 klo 18.00-19.30
Hinta: 59e

Ilmoittautuminen sähköpostilla: tikka.me@gmail.com

Suuret kiitokset 

Jani Hakkaraiselle hienosta ja selkeästä esitelmästä haastavasta aiheesta sekä runsaslukuisalle yleisöllemme mielenkiinnosta viime perjantain tapahtumassa Ihmisenä oleminen -sarjassa!

Jatkamme metafysiikan inhimillisen merkityksen avaamista vielä yhden keskustelutilaisuuden verran tulevana perjantaina.

Metafysiikan inhimillinen merkitys

Perjantaina 24.1. Ihmisenä oleminen -sarjassa Jani Hakkarainen esitelmöi otsikolla Metafysiikan inhimillinen merkitys.

Mitä on metafysiikka? Onko se jotakin mystistä, kenties uskontoa? Mikä on sen inhimillinen merkitys? Tuskin on toista filosofian osa-aluetta, jonka luonteesta, merkityksestä ja legitimiteetistä filosofit ovat yhtä paljon kiistelleet ja kiistelevät yhä. Filosofian tutkija Jani Hakkarainen esittää puheenvuorossaan erään vastauksen näihin kysymyksiin. Vastaus ottaa innoitusta Aristoteleelta, joka Metafysiikka-teoksessaan lausui, että ensimmäinen filosofia tutkii ”olevaa olevana”. Metafysiikka tarkastelee siis olevaa, kaikkea mikä on, sikäli kuin se on tai on olemassa. Metafysiikan keskeisiä ongelmia ovatkin olevan luonto, perusta ja yleisimmät luokat eli kategoriat sekä niihin liittyvät erityisemmät kysymykset kuten vapaa tahto. Esimerkiksi tahdonvapauden ongelmaa emme kykene tarkastelemaan ilman vähintään alustavaa ymmärrystä siitä, mitä tapahtumat ovat. Teot, joita tahdomme, näyttävät olevan tapahtumia. Tapahtumat puolestaan ovat mahdollisesti eräs olevan kategoria. Olevan kategorisointi ja siten metafysiikka on siis ainakin inhimilliselle ymmärrykselle välttämätöntä jopa siinä tapauksessa, että kiellämme esimerkiksi tahdonvapauden todellisuuden. Me ihmiset emme kykene ymmärtämään maailmaan tekemättä (tausta)oletuksia olevan kategorioista ja luonteesta eli metafysiikasta.

Dosentti Jani Hakkarainen on Tampereen yliopiston filosofian yliopistonlehtori. Tutkimuksessa hän on erikoistunut David Humen (1711-1776) teoreettiseen filosofiaan ja metafysiikkaan, joista hän on julkaissut sarjan tieteellisiä artikkeleita, suomeksi mm. Ajatuksessa: https://journal.fi/ajatus/article/view/67644. Metafysiikassa Hakkarainen on tutkinut erityisesti ominaisuuksia ja relaatioita sekä itse metafysiikan luonnetta ja tutkimuskohdetta: https://philpeople.org/profiles/jani-hakkarainen.

Tilaisuus järjestetään Kulttuuritalo Laikun luentosalissa (2. krs), klo 18-20. Puheenjohtajana toimii filosofi Timo Vuorio. Tilaisuus on avoin ja maksuton. Tervetuloa!

Ihmisenä oleminen -sarjan kevään 2020 ohjelma on luettavissa tästä. Tietoja täsmennetään ja täydennetään vielä myöhemmin (mm. yksi aihekokonaisuus lisätään huhtikuulle). Tervetuloa mukaan tilaisuuksiin!

Metafysiikan merkitys

Hyvää alkanutta vuotta ja vuosikymmentä!

Ihmisenä oleminen -sarjassa aloitamme vuoden 2020 perimmäisten filosofisten kysymysten parissa. Metafysiikka on filosofisen ajattelun ydinaluetta - tutkimusalana se on kiistelty, mutta meillä kaikilla on metafyysisiä uskomuksia todellisuuden luonteesta, tiedostammeko tätä tai ei. Filosofi Immanuel Kant on todennut, että metafyysisten kysymysten pohtiminen lienee ihmisen luonnollinen taipumus: me haluamme ymmärtää ja tulkita todellisuuden luonnetta, mitä on olemassa ja mikä on todellista. Aistikokemus toki antaa meille luotettavan tiedon lähteen ja tieteellinen tutkimus siihen perustuvan maailmankuvan, mutta onko tässä kaikki? Mitä uskomme ja mitä todella on olemassa? Mitä merkitystä metafyysisellä tiedolla ja ymmärryksellä on itsellemme?

Lähestymme näitä kysymyksiä otsikon Metafysiikan merkitys alla kolmessa eri tilaisuudessa:

17.1. Keskustelua aihepiiristä 
24.1. Asiantuntijapuheenvuoro: Jani Hakkarainen
31.1. Keskustelua esitelmästä

Aloitamme siis avoimella keskustelutilaisuudella perjantaina 17.1. klo 18-20. Paikkana Kulttuuritalo Laikku, kokoustila Syrjä. Keskustelua johtavat filosofit Timo Vuorio ja Merja Tikka. Tervetuloa mukaan keskustelemaan olevan perimmäisestä luonteesta ja muista metafyysisistä kysymyksistä - ja siitä onko näissä mitään mieltä!


----

Ihmisenä oleminen -sarjan kevään 2020 koko ohjelma julkaistaan parin päivän sisällä. Luvassa on paljon mielenkiintoisia aiheita ja puhujia!