Perjantaina 29.11. jatkamme Ihmisenä oleminen -sarjassa tärkeästä aiheesta Ihminen, sukupuoli ja tasa-arvo avoimella keskustelutilaisuudella.

Sari Näre esitti esitelmässään (22.11.) "Suomalaisen sukupuolen juurilla: sotaa, seksiä ja sukupuolikulttuuria" kuinka sosiologisesti katsoen sota-aika muokkasi suomalaisen sukupuolijärjestelmän siirtymistä perinteisestä hierarkisuuteen perustuvasta komplementaarisesta järjestelmästä mahdollisuuksien tasa-arvoa korostavaan symmetriseen järjestelmään. Näre nosti esiin korsujen seksuaalikerronnan erityisenä "kalevalaisena aseena", joka paitsi vahvisti joukkojen yhteishenkeä ja taistelutahtoa, oli vaikuttamassa tähän murrokseen.

Tervetuloa keskustelemaan esitelmän herättämistä ajatuksista! Tilaisuudessa Näreen esitelmän pääkohdat kerrataan, joten sen kuuleminen ei ole välttämätön edellytys osallistumiselle. Paikkana jälleen Kulttuuritalo Laikun kokoustila Syrjä, klo 18-20. Keskustelua vetävät filosofit Timo Vuorio ja Vesa Jaaksi.

Lämpimät kiitokset Sari Näreelle ja yleisölle viime perjantain tilaisuudesta Metsossa! Palaamme esitelmän antiin ja teemaan Ihminen, sukupuoli ja tasa-arvo vielä ensi perjantaina keskustellen.

Suomalaisen sukupuolen juurilla: sotaa, seksiä ja sukupuolikulttuuria

Perjantaina 22.11. jatkamme Ihmisenä oleminen -sarjassa aiheen Ihminen, sukupuoli ja tasa-arvo tarkastelua. Asiantuntijapuheenvuoron esittää Sari Näre otsikolla Suomalaisen sukupuolen juurilla: sotaa, seksiä ja sukupuolikulttuuria.

Esityksen näkökulma sukupuoleen on sosiologinen: ensin tarkastellaan tasa-arvoon pyrkivää symmetristä sukupuolijärjestelmäämme, sitten sen sota-aikaan palautuvia juuria, pohjana SKS:n korsuperinneaineisto. Sota-aikana ohjenuorana oli seksuaalinen pidättyväisyys, mutta käytännössä seksuaalirintamat repeilivät ja seksuaalinen liberalisoituminen sai vauhtia jatkuvasta liikkeestä koti- ja sotarintaman välillä.

VTT, sosiologian dosentti ja tietokirjailija Sari Näre on taustaltaan sukupuoli-, väkivalta- ja nuorisokulttuurin tutkija. Viimeisen runsaan kymmenen vuoden aikana hän on tutkinut varsinkin lasten, nuorten ja naisten sekä toisinajattelijoiden sota-ajan kokemuksia. Hänen viimeisimmät teoksensa ovat sisällissotaa naisten, lasten ja nuorten kannalta tarkasteleva Helsinki veressä (Tammi 2018) ja rintamamiesten seksuaalikerrontaa koskeva Sota ja seksi (Tammi 2016). Näre sai tänä syksynä Suomen tietokirjailijoiden tietokirjailijapalkinnon ja vuonna 2017 Suomen tiedetoimittajien tiedeviestintäpalkinnon.

Huom! Paikkana on poikkeuksellisesti Pääkirjasto Metson (Pirkankatu 2) Kuusi-sali, klo 18-20.
Tilaisuuden puheenjohtajana toimii filosofi Timo Vuorio ja se on avoin ja maksuton. 

Tervetuloa mukaan!  

Ihminen, sukupuoli ja tasa-arvo

Ihmisenä oleminen -sarjassa siirrymme uuden teeman pariin. Aloitamme tärkeän, mutta haastavan aihepiirin Ihminen, sukupuoli ja tasa-arvo tarkastelun perjantaina 15.11. avoimella keskustelutilaisuudella. 

Ihmisen sukupuoli eittämättä muodostaa yhden merkittävän ihmisenä olemisen ilmentymismuodon, halusimme tai emme. Se erottaa ja yhdistää meitä - se rakentaa yksilöllistä identiteettiämme, mutta samalla se asettaa meidät vallitsevien sosiaalisten käytäntöjen ja rakenteiden hierarkioihin. Sukupuolten välinen tasa-arvo on yksi tärkeimmistä ideaaleista, arvoista ja ihmisoikeuksista liberaalissa demokratiassa. Kyse on yhtäläisistä oikeuksista, velvollisuuksista ja mahdollisuuksista toteuttaa itseään, sisältäen esim. oikeuden fyysiseen koskemattomuuteen ja tasa-arvoiseen palkkaukseen. Vaikka edistysaskeleet sukupuolten tasa-arvoon ovat olleet erityisesti suomalaisessa yhteiskunnassa valtaisat, emme voi väittää että olisimme edes lähellä tämän täydellistä toteutumista. Minkälaisia epätasa-arvon ilmentymiä edelleen on? Kuinka tasa-arvon esteet näkyvät omassa henkilökohtaisessa elämässämme? Onko tasa-arvon toteutumisella periaatteellisia esteita, esim. biologiset tekijät tai uskonnolliset vakaumukset? Voiko sukupuolten epätasa-arvon puolesta edes argumentoida järkevästi?

Tervetuloa keskustelemaan rohkeasti ja kriittisesti näistä ja muista sukupuolten tasa-arvoon liittyvistä kysymyksistä! Paikkana Kulttuuritalo Laikku, kokoustila Syrjä (4. krs), klo 18-20. Keskustelun vetäjinä toimivat filosofit Timo Vuorio ja Vesa Jaaksi.

Perjantaina 8.11. palaamme Ihmisenä oleminen -sarjassa vielä kerran Oppineisuuden merkityksen pariin. Tapani Laine luennoi oppineen osasta ja osattomuudesta kolmen historiallisen tapausesimerkin kautta. Siitä erityisestä ja hetkellisestä kukoistusvaiheesta, jolloin joukko saksalaisia oppineita paitsi määrittelivät oman tehtävänsä, vaikuttivat merkittävällä tavalla eurooppalaisen kulttuuriin muotoumiseen (Fichte ja muut jenalaiset, Berliinin sivistysyliopisto) aina 1900-luvulle ja tähän päivaan, jolloin oppineiden työkalupakin riittävyyttä on koeteltu ja koetellaan sivistyksen kohdatessa inhimilliseen elämään liittyvät epävarmuudet ja jopa barbarian. Jälkimmäisessä kyse ei ole vain totalitaaristen yhteiskuntien harjoittamasta fyysisestä väkivallasta, vaan laajemmasta uhkasta, jonka georgialainen filosofi Mamardashvili on nimennyt "antropologiseksi katastrofiksi".

Tervetuloa keskustelemaan näistä ja muista Laineen esitelmän nostamista ajatuksista sekä laajemmin oppineisuuden roolista ja merkityksestä. Tilaisuudessa kerrataan Laineen esitelmän keskeiset kohdat, joten esitelmän kuuleminen ei ole valttämätöntä osallistumiselle. Paikkana Kulttuuritalo Laikun kokoushuone Syrjä, klo 18-20. Keskustelua johtaa filosofi Timo Vuorio.

Suuret kiitokset oppineesta luennosta Tapani Laineelle ja aiheesta kiinnostuneelle ja aktiiviselle yleisölle viime perjantaina Ihmisenä oleminen -sarjassa! Palaamme vielä mielenkiintoisen esitelmän antiin ja oppineisuuden teemaan ensi perjantaina keskustelutilaisuudessa. Mutta keskustelu oppineisuudesta ja sen merkityksestä sekä erityisesti sen edistäminen olkoon agendallamme jatkossakin! Muutama kuva tilaisuudesta:

Tapani Laine oppineen osassa

Luennon kova ydin

Keskeinen viitattu suomenkielinen kirjallisuus

Kriittisen korkeakoulun toiminnanjohtajan Eero Ojasen muistokirjoitus Reijo Wileniukselle on luettavissa Kriittisen korkeakoulun kotisivuilla.

Kunniapuheenjohtaja Wileniuksen kirjoitus Kriittisen korkeakoulun perustamisesta ja tuolloisesta ajanhengestä ja yhteiskunnallisesta keskustelukulttuurista on luettavissa tästä linkistä.

Tampereen kriittinen korkeakoulu kunnioittaa Reijo Wileniuksen muistoa tämän illan Ihmisenä oleminen -sarjan luentotilaisuudessa. Muistosanat lausuu tilaisuuden puheenjohtaja Timo Vuorio.