Lämpimät kiitokset Jaana Parviaiselle ja yleisölle viime perjantain esitelmätilaisuudesta Ihmisenä oleminen -sarjassamme! Kuvassa positiivisia lähtötunnelmia hienoon iltaan Kriittisen korkeakoulun Timo Vuorion ja Vesa Jaaksin kanssa.
perjantai 15. maaliskuuta 2019
Perjantaina 22.3. Ihmisenä oleminen -sarjassa aiheena on Ihminen ja kehollisuus. Asiantuntijapuheenvuoron pitää Jaana Parviainen otsikolla Koettu keho/materiaalinen ruumis: Työn, talouden ja teknologian vallankäytön puristuksessa.
Keskustelu ihmisen ruumiillisuudesta ryöpsähti käyntiin samanaikaisesti yhteiskuntatieteissä, filosofiassa ja kognitiotieteessä 1980-luvun tienoilla, tosin aluksi toisistaan erillään. Taustalla vaikutti pitkä keskustelu mielen ja ruumiin suhteesta, joka juontuu antiikin Kreikan filosofiaan ja ehkä vielä varhaisempaan hindulaiseen filosofiaan. Nykyisen yhteiskuntatieteissä ja filosofiassa vallalla olevan käsityksen mukaan, ruumista ei voi palauttaa fysiologisiin, biologisiin, hormonaalisiin tai materiaalisiin mekanismeihin, vaan se sisältää ihmisen elämään, kokemuksiin, persoonaan, kollektiiviseen toimintaan ja valtaan liittyviä piirteitä sekä kulttuurisia tapoja ja tottumuksia.
Parviainen keskittyy esitelmässään fenomenologisiin ja yhteiskuntatietellisiin ruumiillisuutta koskeviin jäsennyksiin, jotka mieli-ruumis -suhteen sijasta pohtivat biologisen ja materiaalisen ruumiin suhdetta kokemukselliseen kehoon. Fenomenologinen käsitys ruumiillisuudesta tekee näkyväksi ruumiin sekä tietoisena subjektina että biologisena ja materiaalisena organismina, joka on osa ekosysteemiä ja riippuvainen muista eliöistä. Keho koettuna ainutlaatuisena minuutena ja fyysiset ruumiilliset piirteet eivät palaudu toisiinsa vaan ovat kaksi samanaikaista mutta alati jännitteisiä ristiriitoja aiheuttavaa ulottuvuutta ihmisessä. Erityisesti kaupallisilla toimijoilla on kyky herättää ihmisessä ristiriitoja kehon kokemuksen ja oman fyysisen ruumiin välillä, samalla kun uudet teknologiat tarjoavat välineitä tämän ahdistukseen lievitykseen. Tästä jännitteestä kehkeytyvät kulttuuriset patologiat kuten ruumiin kirurginen muotoilu ja itsen mittaaminen (ns. Quantified Self-liike) ovat sekä voimistuneet että normalisoituneet 2020-luvun vaihteessa. Parviainen kysyy esitelmässään, millaisen ruumiillisuuskäsityksen kautta voidaan hahmottaa ruumiillista toimijuuttta talouden, teknologian ja työn asettamien vallankäyttömekanismien puristuksessa ekokriisin aikakaudella.
FT Jaana Parviainen on filosofi, dosentti ja yliopistotutkija Tampereen yliopiston yhteiskunnallisesta tiedekunnasta. Hänen tutkimuskohteena ovat olleet fenomenologia, kehollisuus, teknologia ja jälkiteollinen työ. Parviainen on julkaissut useita kirjoja sekä yli 80 artikkelia suomeksi ja englanniksi. Meduusan liike (2006) kirjassa kehollisuuden näkökulmasta luonnosteltu teknologian filosofia on saanut jatkoa viime vuosina eri artikkeleilla, jotka ovat käsitelleet kehon aistimellisuutta virtuaalisessa ympäristössä, sosiaalista robotiikkaa, hoivarobotteja, mediakaupunkia, etäläsnäoloa, big dataa, teknologisoituvaa koulua ja teknologiavälitteistä kosketusta. Vuonna 2016 julkaistu yhteiskirja Ruumillisuus ja työelämä - Työruumis jälkiteollisessa taloudessa esitteli Parviaisen työruumiin tutkimushankkeen empiirisiä ja teoreettisia tuloksia. Ensi syksynä julkaistava yhteiskirja Ammatillinen kosketus: Kuinka tunnetyötä tehdään (Kirjapaja) on ensimmäinen suomenkielinen teos, jossa hahmotetaan kosketuksen etiikan perusteita ammatillisen taidon näkökulmasta. Parviaisen uusin tutkimushanke käsittelee tuotetun tietämättömyyden ja disinformaation uhkia asiantuntijatyölle.
Tilaisuus järjestetään Kulttuuritalo Laikun luentosalissa, klo 18-20. Tilaisuuden juontaa filosofi Timo Vuorio ja se on avoin ja maksuton kaikille. Tervetuloa!
Keskustelu ihmisen ruumiillisuudesta ryöpsähti käyntiin samanaikaisesti yhteiskuntatieteissä, filosofiassa ja kognitiotieteessä 1980-luvun tienoilla, tosin aluksi toisistaan erillään. Taustalla vaikutti pitkä keskustelu mielen ja ruumiin suhteesta, joka juontuu antiikin Kreikan filosofiaan ja ehkä vielä varhaisempaan hindulaiseen filosofiaan. Nykyisen yhteiskuntatieteissä ja filosofiassa vallalla olevan käsityksen mukaan, ruumista ei voi palauttaa fysiologisiin, biologisiin, hormonaalisiin tai materiaalisiin mekanismeihin, vaan se sisältää ihmisen elämään, kokemuksiin, persoonaan, kollektiiviseen toimintaan ja valtaan liittyviä piirteitä sekä kulttuurisia tapoja ja tottumuksia.
Parviainen keskittyy esitelmässään fenomenologisiin ja yhteiskuntatietellisiin ruumiillisuutta koskeviin jäsennyksiin, jotka mieli-ruumis -suhteen sijasta pohtivat biologisen ja materiaalisen ruumiin suhdetta kokemukselliseen kehoon. Fenomenologinen käsitys ruumiillisuudesta tekee näkyväksi ruumiin sekä tietoisena subjektina että biologisena ja materiaalisena organismina, joka on osa ekosysteemiä ja riippuvainen muista eliöistä. Keho koettuna ainutlaatuisena minuutena ja fyysiset ruumiilliset piirteet eivät palaudu toisiinsa vaan ovat kaksi samanaikaista mutta alati jännitteisiä ristiriitoja aiheuttavaa ulottuvuutta ihmisessä. Erityisesti kaupallisilla toimijoilla on kyky herättää ihmisessä ristiriitoja kehon kokemuksen ja oman fyysisen ruumiin välillä, samalla kun uudet teknologiat tarjoavat välineitä tämän ahdistukseen lievitykseen. Tästä jännitteestä kehkeytyvät kulttuuriset patologiat kuten ruumiin kirurginen muotoilu ja itsen mittaaminen (ns. Quantified Self-liike) ovat sekä voimistuneet että normalisoituneet 2020-luvun vaihteessa. Parviainen kysyy esitelmässään, millaisen ruumiillisuuskäsityksen kautta voidaan hahmottaa ruumiillista toimijuuttta talouden, teknologian ja työn asettamien vallankäyttömekanismien puristuksessa ekokriisin aikakaudella.
FT Jaana Parviainen on filosofi, dosentti ja yliopistotutkija Tampereen yliopiston yhteiskunnallisesta tiedekunnasta. Hänen tutkimuskohteena ovat olleet fenomenologia, kehollisuus, teknologia ja jälkiteollinen työ. Parviainen on julkaissut useita kirjoja sekä yli 80 artikkelia suomeksi ja englanniksi. Meduusan liike (2006) kirjassa kehollisuuden näkökulmasta luonnosteltu teknologian filosofia on saanut jatkoa viime vuosina eri artikkeleilla, jotka ovat käsitelleet kehon aistimellisuutta virtuaalisessa ympäristössä, sosiaalista robotiikkaa, hoivarobotteja, mediakaupunkia, etäläsnäoloa, big dataa, teknologisoituvaa koulua ja teknologiavälitteistä kosketusta. Vuonna 2016 julkaistu yhteiskirja Ruumillisuus ja työelämä - Työruumis jälkiteollisessa taloudessa esitteli Parviaisen työruumiin tutkimushankkeen empiirisiä ja teoreettisia tuloksia. Ensi syksynä julkaistava yhteiskirja Ammatillinen kosketus: Kuinka tunnetyötä tehdään (Kirjapaja) on ensimmäinen suomenkielinen teos, jossa hahmotetaan kosketuksen etiikan perusteita ammatillisen taidon näkökulmasta. Parviaisen uusin tutkimushanke käsittelee tuotetun tietämättömyyden ja disinformaation uhkia asiantuntijatyölle.
Tilaisuus järjestetään Kulttuuritalo Laikun luentosalissa, klo 18-20. Tilaisuuden juontaa filosofi Timo Vuorio ja se on avoin ja maksuton kaikille. Tervetuloa!
torstai 14. maaliskuuta 2019
Perjantaina 15.3. siirrymme Ihmisenä oleminen -sarjassa uuden aiheen Ihminen ja kehollisuus pariin. Tavanmukaisesti aihepiirin käsittely aloitetaan yleisellä keskustelutilaisuudella.
Terve mieli terveessä ruumiissa? Mitä kehollisuus tarkoittaa ihmisenä olemiseen? Onko kehollisuutta ja siihen liittyviä odotuksia liikaa korostettu esim. nykyajan viihdeteollisuudessa? Onko kehon ja ruumiin käsitteillä eroa? Tervetuloa keskustelemaan näistä ja muista aiheen nostamista ajatuksista. Samalla keskustellen valmistaudumme Jaana Parviaisen ensi viikon esitelmään Koettu keho/materiaalinen ruumis: Työn, talouden ja teknologian vallankäytön puristuksessa.
Paikkana kokoustila Syrjä (Kulttuuritalo Laikku, 4. krs) klo 18-20. Keskustelua filosofit Timo Vuorio ja Vesa Jaaksi. Avoin ja vapaa pääsy.
Terve mieli terveessä ruumiissa? Mitä kehollisuus tarkoittaa ihmisenä olemiseen? Onko kehollisuutta ja siihen liittyviä odotuksia liikaa korostettu esim. nykyajan viihdeteollisuudessa? Onko kehon ja ruumiin käsitteillä eroa? Tervetuloa keskustelemaan näistä ja muista aiheen nostamista ajatuksista. Samalla keskustellen valmistaudumme Jaana Parviaisen ensi viikon esitelmään Koettu keho/materiaalinen ruumis: Työn, talouden ja teknologian vallankäytön puristuksessa.
Paikkana kokoustila Syrjä (Kulttuuritalo Laikku, 4. krs) klo 18-20. Keskustelua filosofit Timo Vuorio ja Vesa Jaaksi. Avoin ja vapaa pääsy.
tiistai 5. maaliskuuta 2019
Perjantaina 8.3. jatkamme keskustelua aiheesta Ihminen ja illuusio. Juha Hurmeen väkevä puheenvuoro "Merkitysten muodostuminen teatterissa, erämaassa, mielisairaalassa ja R-kioskilla" valaisi illuusioiden monenlaista ilmentymistä elämässämme, niin hyvässä kuin pahassa. Tule mukaan keskustelemaan esitelmän herättämistä ajatuksista!
Tilaisuus järjestetään klo 18-20 kokoustila Syrjässä, Kulttuuritalo Laikun neljännessä kerroksessa. Keskustelua vetävät tuttuun tapaan filosofit Vesa Jaaksi ja Timo Vuorio. Tilaisuus on avoin ja maksuton. Tervetuloa!
Ihmisenä oleminen -sarjan koko ohjelma
Tilaisuus järjestetään klo 18-20 kokoustila Syrjässä, Kulttuuritalo Laikun neljännessä kerroksessa. Keskustelua vetävät tuttuun tapaan filosofit Vesa Jaaksi ja Timo Vuorio. Tilaisuus on avoin ja maksuton. Tervetuloa!
Ihmisenä oleminen -sarjan koko ohjelma
maanantai 4. maaliskuuta 2019
sunnuntai 24. helmikuuta 2019
Ihmisenä oleminen -sarja jatkuu perjantaina 1.3. aiheen Ihminen ja illuusio parissa. Tällöin Juha Hurme pitää asiantuntijapuheenvuoron otsikolla Merkityksen muodostuminen teatterissa, erämaassa, mielisairaalassa ja R-kioskilla. Otsikko itsessään toimii myös esitelmöitsijän omin sanoin "täsmällisenä ja riittävänä" kuvauksena esitelmän sisällöstä.
Juha Hurme on Finlandia-palkittu kirjailija ja teatteriohjaaja. Hänen viimeisin ohjauksensa Making of Lea sai juuri ensi-iltansa KOM-Teatterissa. Hurmeen ajatuksia tästä, keskusteluun perustuvasta ohjausmetodistaan, elämänfilosofiastaan sekä tulevaisuuden projekteistaan, voi katsoa Yle TV1:n tuoreessa Puoli seitsemän -ohjelmassa: linkki tästä.
Tilaisuus pidetään Kulttuuritalo Laikun luentosalissa klo 18-20. Tilaisuuden juontaa filosofi Timo Vuorio. Tilaisuus on vapaa ja avoin kaikille. Tervetuloa!
Juha Hurme on Finlandia-palkittu kirjailija ja teatteriohjaaja. Hänen viimeisin ohjauksensa Making of Lea sai juuri ensi-iltansa KOM-Teatterissa. Hurmeen ajatuksia tästä, keskusteluun perustuvasta ohjausmetodistaan, elämänfilosofiastaan sekä tulevaisuuden projekteistaan, voi katsoa Yle TV1:n tuoreessa Puoli seitsemän -ohjelmassa: linkki tästä.
Tilaisuus pidetään Kulttuuritalo Laikun luentosalissa klo 18-20. Tilaisuuden juontaa filosofi Timo Vuorio. Tilaisuus on vapaa ja avoin kaikille. Tervetuloa!
maanantai 18. helmikuuta 2019
Ihmisenä oleminen -sarjassa siirrymme uuden aiheen pariin. Perjantaina 22.2. aloitamme aiheen Ihminen ja illuusio perkauksen alustavalla keskustelulla.
Illuusio voi yhtäältä viitata esimerkiksi positiiviseen merkitykseen taiteessa, esim. onnistuneen illuusion luonti teatterinäytöksessä voi aikaansaada hyvinkin realistisen todellisuuden vaikutelman. Toisaalta illuusio voi saada vahvankin negatiivisen sävyn omassa elämässämme, esimerkiksi kuten se harhoineen voi esiintyä mielisairauksien yhteydessä. Molemmat merkitykset herättävät filosofisia kysymyksiä esim. toden ja harhan suhteesta ja todellisuuden luonteesta - missä määrin elämämme tai käsityksemme maailmasta on yhtä illuusiota? Tervetuloa mukaan keskustelemaan illuusion merkityksen moninaisuudesta! Ja samalla pohjustamaan keskustellen Juha Hurmeen ensi viikon esitelmää "Ihminen ja illuusio: Merkityksen muodostuminen teatterissa, erämaassa, mielisairaalassa ja R-kioskilla".
Paikkana, kuten tästä lähtien kaikki keskustelutilaisuutemme, kokoustila Syrjä (Kulttuuritalo Laikku, 4. krs) klo 18-20. Keskustelua vetävät totutusti Kriittisen omat filosofit Timo Vuorio ja Vesa Jaaksi. Avoin ja vapaa pääsy.
Illuusio voi yhtäältä viitata esimerkiksi positiiviseen merkitykseen taiteessa, esim. onnistuneen illuusion luonti teatterinäytöksessä voi aikaansaada hyvinkin realistisen todellisuuden vaikutelman. Toisaalta illuusio voi saada vahvankin negatiivisen sävyn omassa elämässämme, esimerkiksi kuten se harhoineen voi esiintyä mielisairauksien yhteydessä. Molemmat merkitykset herättävät filosofisia kysymyksiä esim. toden ja harhan suhteesta ja todellisuuden luonteesta - missä määrin elämämme tai käsityksemme maailmasta on yhtä illuusiota? Tervetuloa mukaan keskustelemaan illuusion merkityksen moninaisuudesta! Ja samalla pohjustamaan keskustellen Juha Hurmeen ensi viikon esitelmää "Ihminen ja illuusio: Merkityksen muodostuminen teatterissa, erämaassa, mielisairaalassa ja R-kioskilla".
Paikkana, kuten tästä lähtien kaikki keskustelutilaisuutemme, kokoustila Syrjä (Kulttuuritalo Laikku, 4. krs) klo 18-20. Keskustelua vetävät totutusti Kriittisen omat filosofit Timo Vuorio ja Vesa Jaaksi. Avoin ja vapaa pääsy.
keskiviikko 13. helmikuuta 2019
Keskustelu aiheesta Ihminen ja olemassaolon tarkoitus jatkuu. Perjantaina 15.2. palaamme Timo Purjon viime perjantain esitelmän "Mikä on oma arvoni ja merkitykseni maailmassa" herättämiin ajatuksiin (muistinvirkistykseksi, esitelmän diat löytyvät täältä). Tule jakamaan omat ajatuksesi Viktor Franklin logoteoriasta sekä keskustelemaan muista aiheen nostattamista, ihmisen olemassaolon mielekkyyttä koskevista kysymyksistä!
Tilaisuus järjestetään klo 18-20 osallistujamäärän mukaan joko keskustelutila Idealinnassa tai kokoushuone Syrjässä. Molemmat sijaitsevat vierekkäin Kulttuuritalo Laikun neljännessä kerroksessa. Keskustelua vetävät tuttuun tapaan filosofit Vesa Jaaksi ja Timo Vuorio. Tilaisuus on vapaa ja maksuton. Tervetuloa!
Tilaisuus järjestetään klo 18-20 osallistujamäärän mukaan joko keskustelutila Idealinnassa tai kokoushuone Syrjässä. Molemmat sijaitsevat vierekkäin Kulttuuritalo Laikun neljännessä kerroksessa. Keskustelua vetävät tuttuun tapaan filosofit Vesa Jaaksi ja Timo Vuorio. Tilaisuus on vapaa ja maksuton. Tervetuloa!
sunnuntai 10. helmikuuta 2019
Timo Purjon asiantuntijaesitelmä Ihmisenä oleminen -sarjassamme saavutti ennätysyleisön, mistä valtavat kiitokset kaikille paikalle saapuneille! Nyt esitelmän sisällön perusteellisesti kattavat diat voidaan lukea täältä
![]() |
| Timot lähtöasetelmissa. Purjo (oik) valmiina esitelmöimään ja Vuorio juontamaan. |
sunnuntai 3. helmikuuta 2019
Perjantaina 8.2. Ihmisenä oleminen -sarjassa jatkamme aiheen Ihminen ja olemassaolon tarkoitus alla. Timo Purjo pitää asiantuntijaesitelmän otsikolla Mikä on oma arvoni ja merkitykseni maailmassa?
Jokainen kaipaa tarkoituksellista elämää ja jokaisessa piilevät kaikki keskeiset kyvyt, joiden avulla ihminen voi kokea elämänsä arvokkaaksi ja hyväksi. Arvokkaiden tarkoitusten löytäminen voi olla vaikeaa varsinkin erilaisten elämänkriisien ja niiden aiheuttamien oireiden keskellä. Vaikeimmissa elämäntilanteissaan ihminen jopa epäilee elämän olevan täysin tarkoituksetonta ja turhaa. Näin ei kuitenkaan ole, vaan elämällä ja elämässä on aina tarkoitus. Jotta ihminen osaa etsiä ja löytää arvokkaita tarkoituksia, tarvitsee hän erilaisia henkisiä kykyjä ja voimia.
Purjon esitelmässä etsitään vastauksia erityisesti siihen, miten ihminen voi löytää sellaista sisältöä elämäänsä, joka aikaansaa kokonaisvaltaisen ja erilaisissa kriiseissäkin kestävän kokemuksen elämän arvosta ja hyvyydestä. Mitä eroa on elämän mielekkyydellä, merkityksellisyydellä ja tarkoituksellisuudella? Miksi pelkästään itselle merkityksellisten asioiden toteuttaminen elämässään ei riitä, vaan voi päinvastoin johtaa syvään eksistentiaaliseen kriisiin? Miten ihminen voi toteuttaa elämänsä laadullisen hyvyyden kannalta perimmäisintä tarvettaan, tarkoituksen tahtoaan?
Esitelmän teoreettisena viitekehyksenä on Viktor Franklin jo 1920-luvulla luoma tarkoituskeskeinen filosofia. Filosofian tohtori, Diplomate in Logotherapy Timo Purjo on tutkinut Franklin filosofiaa väitöstutkimuksessaan ja tehnyt elämänarvojen ja elämänasenteiden selkiyttämiseen perustuvaa käytännön ihmistyötä 1990-luvulta lähtien. Hän toimii myös Suomen Viktor Frankl Instituutin puheenjohtajana ja vastaavana kouluttajana. Ks. https://www.logoteoria.net/
Tilaisuus pidetään Kulttuuritalo Laikun (Keskustori 4) luentosalissa klo 18.00-20.00. Juontajana toimii filosofi Timo Vuorio. Tilaisuus on vapaa ja avoin kaikille. Tervetuloa!
Jokainen kaipaa tarkoituksellista elämää ja jokaisessa piilevät kaikki keskeiset kyvyt, joiden avulla ihminen voi kokea elämänsä arvokkaaksi ja hyväksi. Arvokkaiden tarkoitusten löytäminen voi olla vaikeaa varsinkin erilaisten elämänkriisien ja niiden aiheuttamien oireiden keskellä. Vaikeimmissa elämäntilanteissaan ihminen jopa epäilee elämän olevan täysin tarkoituksetonta ja turhaa. Näin ei kuitenkaan ole, vaan elämällä ja elämässä on aina tarkoitus. Jotta ihminen osaa etsiä ja löytää arvokkaita tarkoituksia, tarvitsee hän erilaisia henkisiä kykyjä ja voimia.
Purjon esitelmässä etsitään vastauksia erityisesti siihen, miten ihminen voi löytää sellaista sisältöä elämäänsä, joka aikaansaa kokonaisvaltaisen ja erilaisissa kriiseissäkin kestävän kokemuksen elämän arvosta ja hyvyydestä. Mitä eroa on elämän mielekkyydellä, merkityksellisyydellä ja tarkoituksellisuudella? Miksi pelkästään itselle merkityksellisten asioiden toteuttaminen elämässään ei riitä, vaan voi päinvastoin johtaa syvään eksistentiaaliseen kriisiin? Miten ihminen voi toteuttaa elämänsä laadullisen hyvyyden kannalta perimmäisintä tarvettaan, tarkoituksen tahtoaan?
Esitelmän teoreettisena viitekehyksenä on Viktor Franklin jo 1920-luvulla luoma tarkoituskeskeinen filosofia. Filosofian tohtori, Diplomate in Logotherapy Timo Purjo on tutkinut Franklin filosofiaa väitöstutkimuksessaan ja tehnyt elämänarvojen ja elämänasenteiden selkiyttämiseen perustuvaa käytännön ihmistyötä 1990-luvulta lähtien. Hän toimii myös Suomen Viktor Frankl Instituutin puheenjohtajana ja vastaavana kouluttajana. Ks. https://www.logoteoria.net/
Tilaisuus pidetään Kulttuuritalo Laikun (Keskustori 4) luentosalissa klo 18.00-20.00. Juontajana toimii filosofi Timo Vuorio. Tilaisuus on vapaa ja avoin kaikille. Tervetuloa!
Suuret kiitokset perjantain keskustelutilaisuuteemme osallistuneille!
Osallistujia oli niin paljon, että siirsimme tilaisuuden Idealinnasta
viereiseen kokoustila Syrjään, joka toki täyttyi sekin. Jatkossa
tilanteen mukaan katsomme kumpi tila on sopivampi vai joudummeko
etsimään vielä suurempaa tilaa. Joka tapauksessa, hienoa keskustelua
olemassaolon tarkoituksesta. Tästä on hyvä jatkaa ensi perjantain Timo Purjon esitelmään aiheesta Ihmisenä oleminen -luentosarjassa.
keskiviikko 30. tammikuuta 2019
Ihmisenä oleminen -sarjassamme siirrymme ihmisen mielestä olemassaolon mieleen. Perjantaina 1.2. keskustelemme alustavasti aiheesta Ihminen ja olemassaolon tarkoitus. Aihe on eittämättä yksi ihmisenä olemisen haastavimpia ja mielenkiintoisimpia kysymyksiä. Sitä ovat pohtineet filosofit aikojen alusta ja yhtä lailla se nousee esiin jokapäiväisessä elämässämme nykymaailman haasteiden ja vaateiden edessä. Onko olemassaolossani mitään mieltä? Pitäisikö olla? Samalla pohjustamme Timo Purjon ensi viikon esitelmää "Mikä on arvoni ja merkitykseni maailmassa?" Tervetuloa keskustelemaan ja esittämään omat näkemyksesi!
Tilaisuus pidetään totutusti klo 18.00-20.00 Kulttuuritalo Laikun Idealinnassa. Filosofit Vesa Jaaksi ja Timo Vuorio johtavat keskustelua. Tilaisuushan on vapaa ja maksuton.
Tilaisuus pidetään totutusti klo 18.00-20.00 Kulttuuritalo Laikun Idealinnassa. Filosofit Vesa Jaaksi ja Timo Vuorio johtavat keskustelua. Tilaisuushan on vapaa ja maksuton.
keskiviikko 23. tammikuuta 2019
Perjantaina 25.1. jatkamme keskustelua aiheesta Ihminen ja ihmisen mieli.
Päivi Lappalaisen inspiroiva esitelmä hyväksymis - ja omistautumisterapiasta tarjosi haastavan näkökulman ihmismieleen. Emme ole yhtä kuin ajatuksemme ja tunteemme, vaan ne tapahtuvat meissä. Hyväksymällä ahdistavienkin tunteiden läsnäolon, voimme "irtipäästää" niistä ja niiden pakottavasta vallasta. Esitelmä jätti myös mielenkiintoisia, avoimia kysymyksiä. Mitä tarkoittaa tarkkailijan näkökulma itseen? Millainen on minän ja mielen suhde? Kuinka mielisairaudet asettuvat tähän kuvioon, kun sairauden käsitettä ei hyväksytä tässä terapian muodossa? Tervetuloa jatkamaan keskustelua näistä ja muista mieleen nousseista kysymyksistä!
Paikkana Kulttuuritalo Laikku, keskustelutila Idealinna, klo 18-20. Keskustelua vetävät filosofit Vesa Jaaksi ja Timo Vuorio.
Päivi Lappalaisen inspiroiva esitelmä hyväksymis - ja omistautumisterapiasta tarjosi haastavan näkökulman ihmismieleen. Emme ole yhtä kuin ajatuksemme ja tunteemme, vaan ne tapahtuvat meissä. Hyväksymällä ahdistavienkin tunteiden läsnäolon, voimme "irtipäästää" niistä ja niiden pakottavasta vallasta. Esitelmä jätti myös mielenkiintoisia, avoimia kysymyksiä. Mitä tarkoittaa tarkkailijan näkökulma itseen? Millainen on minän ja mielen suhde? Kuinka mielisairaudet asettuvat tähän kuvioon, kun sairauden käsitettä ei hyväksytä tässä terapian muodossa? Tervetuloa jatkamaan keskustelua näistä ja muista mieleen nousseista kysymyksistä!
Paikkana Kulttuuritalo Laikku, keskustelutila Idealinna, klo 18-20. Keskustelua vetävät filosofit Vesa Jaaksi ja Timo Vuorio.
sunnuntai 13. tammikuuta 2019
Perjantaina 18.1. Ihmisenä oleminen -luentosarjan aiheena on Ihminen ja ihmisen mieli. Asiantuntijaesitelmän pitää Päivi Lappalainen otsikolla Hyväksymis- ja omistautumisterapian näkökulma ihmisen mieleen ja hyvinvointiin.
Esityksessään FT Päivi Lappalainen esittelee
hyväksymis- ja omistautumisterapian (HOT, ACT)
ja siihen liittyvän suhdekehysteorian näkökulman ihmisen mieleen ja
hyvinvointiin. Yksi keskeisistä käsitteistä on psykologinen joustavuus,
joka
tarkoittaa mm. sitä, ettemme anna
oman mielemme, omien ajatustemme ja tunteittemme ohjata liikaa sitä,
mitä teemme. Lappalainen valottaa käytännön esimerkein
ajattelukykymme ongelmaa ja kertoo myös siitä, miten voimme
”vapautua oman mielemme vallasta” sekä kehittää omaa psykologista
joustavuuttamme ja hyvinvointiamme.
Tutkijatohtori Päivi Lappalainen toimii tutkijana Jyväskylän yliopiston psykologian
laitoksella sekä Gerocenter-säätiössä. Hän on tehnyt hyväksymis- ja
omistautumisterapiaan liittyvää mielenterveyden tutkimusta vuodesta 2008
lähtien ja väitellyt vuonna 2015 aiheesta Teknologia- ja
internet-pohjaiset psykologiset interventiot mielialan ja hyvinvoinnin
edistämisessä.
Tilaisuus pidetään Kulttuuritalo Laikun (Keskustori 4) luentosalissa klo
18.00-20.00. Juontajana toimii filosofi Timo Vuorio. Tilaisuus on vapaa ja avoin kaikille. Tervetuloa!
------
Ihmisenä oleminen -luentosarjan kevään koko ohjelma.
------
Ihmisenä oleminen -luentosarjan kevään koko ohjelma.
tiistai 8. tammikuuta 2019
Tampereen kriittisen korkeakoulun kevät alkaa! Ihmisenä oleminen -luentosarjan ensimmäisenä aiheena on ihmisen mieli. Tule keskustelemaan mitä mielesi tekee! Ohjaako mielesi sinua sinne, minne olet menossa vai ihan muualle? Mitä mielessäsi liikkuu vai onko se ihan hiljaa? Mitä meidän pitäisi mielestämme tietää? Onko missään mitään mieltä? Keskustelulla pohjustamme ensi viikon Päivi Lappalaisen esitelmää "Hyväksymis- ja omistautumisterapian näkökulma ihmisen mieleen ja hyvinvointiin".
Perjantaina 11.1. klo 18.00-20.00 Kulttuuritalo Laikun Idealinnassa voidaan olla siis monta mieltä. Filosofit Vesa Jaaksi ja Timo Vuorio johtavat keskustelua. Tilaisuus on vapaa ja maksuton. Tervetuloa!
Perjantaina 11.1. klo 18.00-20.00 Kulttuuritalo Laikun Idealinnassa voidaan olla siis monta mieltä. Filosofit Vesa Jaaksi ja Timo Vuorio johtavat keskustelua. Tilaisuus on vapaa ja maksuton. Tervetuloa!
perjantai 4. tammikuuta 2019
IHMISENÄ OLEMINEN -luentosarja
Kevät 2019
18.1. Ihminen ja ihmisen mieli
Päivi Lappalainen
8.2. Ihminen ja olemassaolon tarkoitus
Timo Purjo
1.3. Ihminen ja illuusio
Juha Hurme
22.3. Ihminen ja kehollisuus
Jaana Parviainen
12.4. Ihminen ja sivistys
Juhani Sarsila
Esitysten otsikot täsmennetään myöhemmin.
Paikka ja aika: Kulttuuritalo Laikku, luentosali, perjantaisin klo 18-20.
Keskustelupiiri perjantaisin viikkoa ennen ja jälkeen esitysten, alkaen 11.1. Kulttuuritalo Laikku, keskustelutila Idealinna, klo 18-20.
Tilaisuudet ovat maksuttomia ja avoimia kaikille. Tervetuloa!
Kevät 2019
18.1. Ihminen ja ihmisen mieli
Päivi Lappalainen
8.2. Ihminen ja olemassaolon tarkoitus
Timo Purjo
1.3. Ihminen ja illuusio
Juha Hurme
22.3. Ihminen ja kehollisuus
Jaana Parviainen
12.4. Ihminen ja sivistys
Juhani Sarsila
Esitysten otsikot täsmennetään myöhemmin.
Paikka ja aika: Kulttuuritalo Laikku, luentosali, perjantaisin klo 18-20.
Keskustelupiiri perjantaisin viikkoa ennen ja jälkeen esitysten, alkaen 11.1. Kulttuuritalo Laikku, keskustelutila Idealinna, klo 18-20.
Tilaisuudet ovat maksuttomia ja avoimia kaikille. Tervetuloa!
lauantai 29. joulukuuta 2018
Tampereen kriittisen korkeakoulun uuden tulemisen ensimmäinen syksy on päättymässä. Suuret kiitokset tilaisuuksiimme osallistujille,
esitelmöitsijöille, keskustelijoille sekä vierailijoillemme täällä blogissa! Olemme erityisen tyytyväisiä siihen kuinka toimintamme on Tampereella alkanut. Keväällä jatkamme samoissa
merkeissä ohjelmatarjontamme kasvaessa.
Ihmisenä oleminen -luentosarjan kevään 2019 ensimmäinen esitelmä on perjantaina 18.1. jolloin Päivi Lappalainen puhuu teeman Ihminen ja ihmisen mieli alla. Tilaisuus pidetään tutussa tilassa Kulttuuritalo Laikun luentosalissa, mutta aikaa on siirretty tuntia eteenpäin: klo 18-20. Keskustelupiiri aloittaa totutusti Laikun Idealinnassa viikkoa ennen eli perjantaina 11.1. (myös klo 18-20), jolloin alustamme keskustellen Lappalaisen esitelmän aihepiiriä. Julkaisemme Ihmisenä oleminen -luentosarjan kevään lopullisen ohjelman pian.
Creative Writing -kurssille on vielä olemassa vapaita paikkoja. Tervetuloa mukaan! Tästä lisätietoja
Ihmisenä oleminen -luentosarjan kevään 2019 ensimmäinen esitelmä on perjantaina 18.1. jolloin Päivi Lappalainen puhuu teeman Ihminen ja ihmisen mieli alla. Tilaisuus pidetään tutussa tilassa Kulttuuritalo Laikun luentosalissa, mutta aikaa on siirretty tuntia eteenpäin: klo 18-20. Keskustelupiiri aloittaa totutusti Laikun Idealinnassa viikkoa ennen eli perjantaina 11.1. (myös klo 18-20), jolloin alustamme keskustellen Lappalaisen esitelmän aihepiiriä. Julkaisemme Ihmisenä oleminen -luentosarjan kevään lopullisen ohjelman pian.
Creative Writing -kurssille on vielä olemassa vapaita paikkoja. Tervetuloa mukaan! Tästä lisätietoja
keskiviikko 12. joulukuuta 2018
Perjantaina 14.12. vuorossa on syyskauden viimeinen keskustelupiiri. Kulttuuritalo Laikku, keskustelutila Idealinna (4.krs), klo 17-19.
Jatkamme teemalla Ihmisen tulevaisuus. Ville Lähteen haastava esitelmä sai meidät kyseenalaistamaan tulevaisuuden yksioikoiset utopia- ja dystopia-maalailut. Ellemme turvaudu hätäisiin yleistyksiin, nykytutkimuksen valossa tähän ei ole perustetta, vaikka ilmaston lämpeneminen ja elinympäristöjen radikaali muuttuminen onkin tieteellisesti kiistatonta.
Lähde nosti nosti kriittisesti keskiöön median keskeisen roolin mielipiteiden muokkaajana. Kuinka kauhukuvilla pelottelu, erityisesti kun ne oletetusti perustuvat tieteelliseen tutkimukseen, vaikuttaa meihin? Saako se meidät toimimaan vai alistaako se meidät passiiviseen fatalismiin? Toisaalta uhkakuvien vähättely, korostamalla toisenlaisilla mittareilla mitattavaa edistystä, on yhtä ongelmallista ja tuottaa yhtälailla vaikeasti ennustettavia reaktioita. Tervetelua keskustemaan näistä sekä muista Lähteen esitelmän nostattamista ajatuksista!
Keskustelua johtavat filosofit Timo Vuorio ja Vesa Jaaksi. Tilaisuus on avoin ja maksuton.
Jatkamme teemalla Ihmisen tulevaisuus. Ville Lähteen haastava esitelmä sai meidät kyseenalaistamaan tulevaisuuden yksioikoiset utopia- ja dystopia-maalailut. Ellemme turvaudu hätäisiin yleistyksiin, nykytutkimuksen valossa tähän ei ole perustetta, vaikka ilmaston lämpeneminen ja elinympäristöjen radikaali muuttuminen onkin tieteellisesti kiistatonta.
Lähde nosti nosti kriittisesti keskiöön median keskeisen roolin mielipiteiden muokkaajana. Kuinka kauhukuvilla pelottelu, erityisesti kun ne oletetusti perustuvat tieteelliseen tutkimukseen, vaikuttaa meihin? Saako se meidät toimimaan vai alistaako se meidät passiiviseen fatalismiin? Toisaalta uhkakuvien vähättely, korostamalla toisenlaisilla mittareilla mitattavaa edistystä, on yhtä ongelmallista ja tuottaa yhtälailla vaikeasti ennustettavia reaktioita. Tervetelua keskustemaan näistä sekä muista Lähteen esitelmän nostattamista ajatuksista!
Keskustelua johtavat filosofit Timo Vuorio ja Vesa Jaaksi. Tilaisuus on avoin ja maksuton.
keskiviikko 5. joulukuuta 2018
Oletko kiinnostunut luovasta kirjoittamisesta? Ja englannin kielellä leikkimisestä?
Tampereen kriittinen korkeakoulu järjestää luovan kirjoittamisen kurssin englanniksi keväällä 2019. Kurssille mahtuu 12 osallistujaa. Varaa paikkasi pian!
Are you interested in creative writing? And playing with the English language?Tampere Critical Academy offers a course on Creative Writing in the spring of 2019. The maximum number of participants is 12. Be quick to get your place!
tästä lisätietoa/more information here
Tampereen kriittinen korkeakoulu järjestää luovan kirjoittamisen kurssin englanniksi keväällä 2019. Kurssille mahtuu 12 osallistujaa. Varaa paikkasi pian!
Are you interested in creative writing? And playing with the English language?Tampere Critical Academy offers a course on Creative Writing in the spring of 2019. The maximum number of participants is 12. Be quick to get your place!
tästä lisätietoa/more information here
tiistai 4. joulukuuta 2018
Perjantaina 7.12. on vuorossa Ihmisenä
oleminen -luentosarjan syksyn viimeinen esitys. Tämän pitää Ville Lähde otsikolla "Ihmisen tulevaisuus".
Tieteellisesti on päivänselvää, että käynnissä olevat merkittävät ympäristömuutokset
vaarantavat ihmisyhteiskuntien ja lukemattomien eliöyhteisöiden tulevaisuuden. Mitä
monenlaisimpien eliöiden ympäristöt mullistuvat parhaassakin tapauksessa, myös ihmisten
–
eri tavoin ympäri maailman. Muutosten mittakaava ja perinpohjaisuus on
selvillä, mutta siitä huolimatta ympäristökeskustelussa toistuu vahva
vastakkainasettelu pessimismin ja optimismin välillä. Ennen kaikkea
uhkakuvien käsittely tulkitaan helposti maailmanlopun maalailuksi, joka johtaa vain fatalismiin. Esityksessään Lähde tarttuu tähän ja kysyy: mistä näin mustavalkoinen asetelma juontuu?
Filosofi Ville
Lähde on BIOS-tutkimusyksikön tutkija, niin & näin -lehden
toimittaja ja tietokirjailija, joka on käsitellyt tuotannossaan
erityisesti ympäristökeskustelussa vallitsevia oletuksia, käsitteellisiä ristiriitoja ja julkisen keskustelun ongelmia. Ks. http://www.villelahde.fi
Tilaisuus pidetään Kulttuuritalo Laikun (Keskustori 4) luentosalissa klo
17.00-19.00. Juontajana toimii filosofi Timo Vuorio. Tilaisuus on vapaa ja avoin kaikille. Tervetuloa!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)

