Arvoista käsin ohjautuvan elämän ja elämän hyväksymisen dilemma

Perjantaina 14.2. jatkammme Ihmisenä oleminen -sarjassa haastavan aihepiirin Etiikka ja ihmisyys tarkastelua. Marika Enwald esitelmöi aiheesta otsikolla Arvoista käsin ohjautuvan elämän ja elämän hyväksymisen dilemma.

Tänä päivänä monessa yhteydessä korostetaan arvojen merkitystä hyvän, mielekkään ja onnellisen elämän tavoittelussa (mm. Martin Seligmanin empiiriset tutkimukset onnellisuudesta). Samaan aikaan psykologian alalla on tehty empiirisiä tutkimuksia onnellisuudesta (esim. Mindfulness-ajattelutavasta), joiden mukaan arvostelematon ja elämänhyväksyvä asenne on tie elämän hyvään ja mielekkääseen kokemiseen. Kyseessä on vanha, etiikan ja ihmisyyden dilemma: missä määrin eettinen, arvoja painottava näkökulma rajoittaa elämän laaja-alaisempaa kokemista. Esimerkiksi Friedrich Nietzsche on todennut, että etiikka on elämälle vierasta ja hän kannatti kaikelle elämälle ”kyllä”-sanovaa elämänasennetta. Toisaalta Aristoteles aikoinaan määritteli etiikan keskeiseksi tehtäväksi selvittää miten ihminen yhteisön jäsenenä voi saavuttaa kestävän onnellisuuden, toteuttaessaaan yhteiskunnallisia arvoja käytännössä. Enwaldin esitelmän tarkoituksena on herätellä keskustelemaan etiikasta, arvoista, onnellisuudesta ja elämän kokemisesta merkityksellisenä.

Filosofian tohtori Marika Enwald on toiminut Tampereen yliopistossa filosofian tutkijana ja tuntiopettajana vuodesta 1996 lähtien sekä pitänyt vuodesta 2009 lähtien elämäntaitoon ja ihmisenä kasvuun liittyviä kursseja mm. Tampereen seudun työväenopistolla ja Valkeakoski-opistolla. Hän on tehnyt väitöskirjan Jacques Derridan filosofiasta. Enwaldin kiinnostuksen kohteita filosofiassa ovat etiikka, yhteiskuntatiede ja kirjallisuuden filosofia.

Tapahtuma järjestetään Kulttuuritalo Laikun (Keskustori 4, Tampere) Luentosalissa klo 18-20. Avoimen ja maksuttoman tilaisuuden juontaa filosofi Timo Vuorio. Tilaisuus on osa Kulttuuritalo Laikun Ystävänpäivä-tapahtumaa. Katso tapahtuman koko ohjelma tästä.

Sydämellisesti tervetuloa!

Etiikka ja ihmisyys

Huomenna, kuolemani jälkeen, saattaa käydä niin, että jotkut lämmittävät fasismin uudelleen, ja toiset... antavat näiden onnistua tässä. Tuolla hetkellä fasismista tulee totuus ihmisestä ja sitä pahempi heille. Todellisuudessa näet asiat ovat siten, miten ihmiset ovat päättäneet niiden olla.

Näillä filosofi Jean-Paul Sartren pelottavilla sanoilla on erityisen puhutteleva merkitys näinä "totuudenjälkeisinä" aikoina, jolloin "valeuutiset" hämärtävät käsityksiämme oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta. Sartren sanat kuitenkin muistuttavat ihmisyyden ja moraalisuuden sattumanvaraisuudesta: vaikka kuinka herkkä moraalinen kompassimme on, siihen ei pidä suhtautua annettuna, vaan tehtävämme on niin huolehtia siitä kuin kehittää sitä. Mutta kuinka vahvalla pohjalla etiikkamme lepää? Onko etiikka universaalia? Onko moraalifilosofiasta apua aikamme ongelmiin? Mitä etiikka ylimalkaan on?

Jatkamme siis Ihmisenä oleminen -sarjassa suurilla filosofisilla teemoilla. Tarkastelemme haastavaa aihetta Etiikka ja ihmisyys kolmessa eri tilaisuudessa:

7.2.   Keskustelua aihepiiristä
14.2. Marika Enwald: Arvoista käsin ohjautuvan elämän ja elämän hyväksymisen dilemma
21.2. Keskustelua esitelmästä

Aloitamme siis avoimella keskustelutilaisuudella perjantaina 7.2. klo 18-20. Paikkana Kulttuuritalo Laikun Kokoustila Syrjä. Keskustelua vetää filosofi Timo Vuorio.

Tervetuloa mukaan keskustelemaan etiikan nykypäivän haasteista!

Keskustelua metafysiikan inhimillisestä merkityksestä

Perjantaina 31.1. palaamme  Ihmisenä oleminen -sarjassa pohtimaan metafyysisen ajattelun inhimillistä merkitystä ja erityisesti keskustelemaan ajatuksista, jotka Jani Hakkaraisen aiheesta pitämä luento herätti.

Hakkarainen esitti kolme väitettä, miksi metafysiikka on inhimillisesti merkityksellistä: (1) oleminen on meille ihmisille mitä tutuinta ja konkreeettisinta olemassaolon tuntomme kautta; (2) ilman ainakin joitakin taustaoletuksia tahdonvapauden metafyysisestä ongelmasta ei voida kunnolla käsitellä moraalisen vastuun eettistä ongelmaa; (3) emme kykene ymmärtämään maailmaa tekemättä (tausta)oletuksia olevasta, sen luonteesta, perustasta, muodoista ja kategorioista. Tämä pätee esim. erityistieteisiin. Tervetuloa keskustelemaan näistä ja muista esiin nousseista ajatuksista! Tilaisuudessa kerrataan Hakkaraisen esitelmän keskeiset kohdat, joten luennon todistaminen ei ole välttämätön ehto keskusteluun osallistumiselle.

Paikkana Kulttuuritalo Laikku, Kokoushuone Syrjä (4. krs), klo 18-20. Keskustelua johtaa filosofi Timo Vuorio.

Uutta Tampereen kriittisessä korkeakoulussa! Nyt ei tarvitse raahautua Tampereen Keskustorin kupeeseen, vaan tämän kurssin voi suorittaa kätevästi kotoakin käsin. Paikkoja rajoitetusti, joten varaa nopeasti omasi!

  AJATTELUN TAIDOT

työpaja

Kaipaako ajattelusi uusia uria? Kiinnostaako sukeltaa syvemmälle mielesi malleihin ? Haluatko löytää uusia näkökulmia itseesi ja ajatteluusi?

Tule mukaan Ajattelun Taidot -työpajaan, jossa harjoitellaan erilaisten tehtävien avulla argumentaatiota, kysymysten tekemistä, analysointia ja tulkintaa. Ja ällös säikähdä, kyse ei ole logiikan peruskurssista vaikka loogisesti ajattelemaan asettaudutaankin. Työpajan tavoitteena on harjoittaa taitoja, joiden avulla omaa ajatteluaan oppii tarkastelemaan sokraattisesta itsensä tuntemisen näkökulmasta. Teoreettisena taustana on filosofian praktiikan menetelmät, joista lähinnä sovelletaan Oscar Brenifierin metodeja ajattelun harjoittamiseen.

Osallistuaksesi et tarvitse mitään ennakkotietämystä tai osaamista filosofiasta, sen sijaan tarvitset tietokoneen, toimivan netin ja nettikameran; työpaja toteutetaan verkossa konferenssipuhelun kautta. Ennen jokaista istuntoa osallistujille lähetetään linkki zoom-alustalle, jossa työpaja pidetään. Tehtävät tehdään google-docin yhteisen työkirjaan, jotta muutokset näkyvät kaikille.

Työpajan vetäjänä toimii filosofian maisteri ja -praktikko Merja Tikka.

8 kertaa keskiviikkoisin 26.2-15.4.2020 klo 18.00-19.30
Hinta: 59e

Ilmoittautuminen sähköpostilla: tikka.me@gmail.com

Suuret kiitokset 

Jani Hakkaraiselle hienosta ja selkeästä esitelmästä haastavasta aiheesta sekä runsaslukuisalle yleisöllemme mielenkiinnosta viime perjantain tapahtumassa Ihmisenä oleminen -sarjassa!

Jatkamme metafysiikan inhimillisen merkityksen avaamista vielä yhden keskustelutilaisuuden verran tulevana perjantaina.

Metafysiikan inhimillinen merkitys

Perjantaina 24.1. Ihmisenä oleminen -sarjassa Jani Hakkarainen esitelmöi otsikolla Metafysiikan inhimillinen merkitys.

Mitä on metafysiikka? Onko se jotakin mystistä, kenties uskontoa? Mikä on sen inhimillinen merkitys? Tuskin on toista filosofian osa-aluetta, jonka luonteesta, merkityksestä ja legitimiteetistä filosofit ovat yhtä paljon kiistelleet ja kiistelevät yhä. Filosofian tutkija Jani Hakkarainen esittää puheenvuorossaan erään vastauksen näihin kysymyksiin. Vastaus ottaa innoitusta Aristoteleelta, joka Metafysiikka-teoksessaan lausui, että ensimmäinen filosofia tutkii ”olevaa olevana”. Metafysiikka tarkastelee siis olevaa, kaikkea mikä on, sikäli kuin se on tai on olemassa. Metafysiikan keskeisiä ongelmia ovatkin olevan luonto, perusta ja yleisimmät luokat eli kategoriat sekä niihin liittyvät erityisemmät kysymykset kuten vapaa tahto. Esimerkiksi tahdonvapauden ongelmaa emme kykene tarkastelemaan ilman vähintään alustavaa ymmärrystä siitä, mitä tapahtumat ovat. Teot, joita tahdomme, näyttävät olevan tapahtumia. Tapahtumat puolestaan ovat mahdollisesti eräs olevan kategoria. Olevan kategorisointi ja siten metafysiikka on siis ainakin inhimilliselle ymmärrykselle välttämätöntä jopa siinä tapauksessa, että kiellämme esimerkiksi tahdonvapauden todellisuuden. Me ihmiset emme kykene ymmärtämään maailmaan tekemättä (tausta)oletuksia olevan kategorioista ja luonteesta eli metafysiikasta.

Dosentti Jani Hakkarainen on Tampereen yliopiston filosofian yliopistonlehtori. Tutkimuksessa hän on erikoistunut David Humen (1711-1776) teoreettiseen filosofiaan ja metafysiikkaan, joista hän on julkaissut sarjan tieteellisiä artikkeleita, suomeksi mm. Ajatuksessa: https://journal.fi/ajatus/article/view/67644. Metafysiikassa Hakkarainen on tutkinut erityisesti ominaisuuksia ja relaatioita sekä itse metafysiikan luonnetta ja tutkimuskohdetta: https://philpeople.org/profiles/jani-hakkarainen.

Tilaisuus järjestetään Kulttuuritalo Laikun luentosalissa (2. krs), klo 18-20. Puheenjohtajana toimii filosofi Timo Vuorio. Tilaisuus on avoin ja maksuton. Tervetuloa!

Ihmisenä oleminen -sarjan kevään 2020 ohjelma on luettavissa tästä. Tietoja täsmennetään ja täydennetään vielä myöhemmin (mm. yksi aihekokonaisuus lisätään huhtikuulle). Tervetuloa mukaan tilaisuuksiin!

Metafysiikan merkitys

Hyvää alkanutta vuotta ja vuosikymmentä!

Ihmisenä oleminen -sarjassa aloitamme vuoden 2020 perimmäisten filosofisten kysymysten parissa. Metafysiikka on filosofisen ajattelun ydinaluetta - tutkimusalana se on kiistelty, mutta meillä kaikilla on metafyysisiä uskomuksia todellisuuden luonteesta, tiedostammeko tätä tai ei. Filosofi Immanuel Kant on todennut, että metafyysisten kysymysten pohtiminen lienee ihmisen luonnollinen taipumus: me haluamme ymmärtää ja tulkita todellisuuden luonnetta, mitä on olemassa ja mikä on todellista. Aistikokemus toki antaa meille luotettavan tiedon lähteen ja tieteellinen tutkimus siihen perustuvan maailmankuvan, mutta onko tässä kaikki? Mitä uskomme ja mitä todella on olemassa? Mitä merkitystä metafyysisellä tiedolla ja ymmärryksellä on itsellemme?

Lähestymme näitä kysymyksiä otsikon Metafysiikan merkitys alla kolmessa eri tilaisuudessa:

17.1. Keskustelua aihepiiristä 
24.1. Asiantuntijapuheenvuoro: Jani Hakkarainen
31.1. Keskustelua esitelmästä

Aloitamme siis avoimella keskustelutilaisuudella perjantaina 17.1. klo 18-20. Paikkana Kulttuuritalo Laikku, kokoustila Syrjä. Keskustelua johtavat filosofit Timo Vuorio ja Merja Tikka. Tervetuloa mukaan keskustelemaan olevan perimmäisestä luonteesta ja muista metafyysisistä kysymyksistä - ja siitä onko näissä mitään mieltä!


----

Ihmisenä oleminen -sarjan kevään 2020 koko ohjelma julkaistaan parin päivän sisällä. Luvassa on paljon mielenkiintoisia aiheita ja puhujia!

Suuret kiitokset kuluneesta syksystä tilaisuuksiimme osallistuneille! Jatkamme jälleen ensin vuoden puolella. Ihmisenä oleminen -sarja jatkuu uusin mielenkiintoisin aihein ja esitelmöitsijöin. Tämän lisäksi Tampereen kriittinen korkeakoulu tarjoaa keväällä myös uudenlaista opetus- ja tapahtumasisältöä. Kevään ohjelma julkaistaan vuodenvaihteessa.

Keskustelua Ayn Randista, kapitalismista ja ihmisyydestä

Perjantaina 20.12. pidämme syksyn 2019 viimeisen tilaisuuden Ihmisenä oleminen -sarjassa. Jatkamme yleisellä keskustelulla aiheesta Kapitalismi ja ihmisyys ja erityisesti palaamme Jussi Jalosen luennon "Ayn Rand ja kapitalistinen unelma vapaudesta" herättämiin ajatuksiin.

Randin vaikutusvaltainen ajattelu on epäilemättä johdonmukaista ja erityisesti tinkimätöntä pyrkiessään luomaan eettismoraalista oikeutusta voitontavoitteluun perustuvalle kapitalismille. Mutta kuinka filosofisesti ja inhimillisesti kestävällä pohjalla hänen libertalistinen utopiansa lepää? Seuraako esimerkiksi valtion roolin minimoinnista yksilönvapauden oikeuksiinsa pääseminen paitsi talouselämän myös sivistyksen kentällä? Kuinka käy tieteen ja kulttuurin rahoituksen, vai onko myös näiden noudatettava strategiassaan taloudellista hyötyajattelua? Tai kuinka realistinen on ajatus moraalisesti hyveellisestä 'sankariyrittäjästä', jonka  'egoistista' oman edun tavoittelua ei rajoita kuin lainsäädäntö? Tilaisuudessa kerrataan Jalosen luennon pääkohdat, joten luennon kuuleminen ei ole välttämätön este keskustelutilaisuuteen osallistumiselle.

Paikkana Kulttuuritalo Laikku, kokoushuone Syrjä, klo 18-20. Keskustelua vetävät totutusti filosofit Timo Vuorio ja Vesa Jaaksi. Tervetuloa!

Suuret kiitokset Jussi Jaloselle ja yleisölle hienosta tilaisuudesta perjantaina! Jälkipyykit varmasti ajatuksia herättäneen luennon annista sekä kapitalismin suhteesta ihmisyyteen pidämme vielä ensi perjantaina.

Kuva: Martti Tryyki

Ayn Rand ja kapitalistinen unelma vapaudesta

Ayn Rand 1940. Kuva: Talbot.

Perjantaina 13.12. Ihmisenä oleminen -sarja jatkuu aiheen Kapitalismi ja ihmisyys parissa. Asiantuntijaluennon esittää Jussi Jalonen otsikolla Ayn Rand ja kapitalistinen unelma vapaudesta.

FT Jussi Jalonen on historiantutkija Tampereen yliopistolta, joka on kirjoittanut kirjoja mm. talvisodasta. Hänen uusin kirjansa Ayn Rand - Kapitalismin valtiatar (Gaudeamus 2019) käsittelee Randin kautta kapitalismia ja sen filosofisia ja aatehistoriallisia taustoja.

Venäläinen mutta Yhdysvaltoihin muuttanut kirjailija ja filosofi Ayn Rand (1905-1982) puhuttaa lukijoita ja puhututtaa yleisöä myös nykypäivänä. Randin kapitalismille myönteinen, mutta sosiaalisesti konservatiivinen filosofia on tehnyt hänestä niin oikealla kuin vasemmalla karikatyyrin, johon viitataan hänen tuotantoaan ja ajatteluaan juuri tuntematta. Jalosen teos täydentää merkittävällä tavalla Randia koskevaa suomalaista tietokirjallisuutta. Esitelmässä herätellään kysymyksiä, mitä annettavaa Randilla on modernille yhteiskunnalliselle keskustelulle.

Jussi Jalonen on vuoden tieteentekijä 2018. Hän kirjoittaa myös aktiivisesti yliopistopolitiikasta ja historiasta blogissaan Historiantutkijan näkötorni: https://jo.jalonen.wordpress.com/

Tilaisuus järjestetään Kulttuuritalo Laikun luentosalissa (2. krs), klo 18-20. Puheenjohtajana toimii filosofi Timo Vuorio. Tilaisuus on avoin ja maksuton. Tervetuloa!

Kapitalismi ja ihmisyys

Ihmisenä oleminen -sarjan syksyn 2019 viimeisessä aihekonaisuudessa tarkastelemme kapitalismin suhdetta ihmisyyteen.

'Kapitalismi' on itsessään historiallisesti värittynyt käsite, joka herättää voimakkaita tuntoja niin puolesta kuin vastaan. Talousjärjestelmänä (kapitalistinen merkkinatalous) se on ollut voittoisa ja noussut hegemoniseen asemaan erityisesti länsimaisissa liberaaleissa demokratioissa, kuten Suomessa, ja joiden yleisen elintason se on nostanut ennennäkemättömiin sfääreihin. Kuitenkin jopa sen talousteoreettiset puolustajat, poliittiset kannattajat ja yritysmaailman edustajat ovat kasvavassa määrin alkaneet tunnistaa sen puutteita: räjähdysmäisesti kasvava taloudellinen eriarvoisuus, kaupan monopolisoituminen, kykenemättömyys reagoida ilmaston muutokseen - kapitalismin on nähty jopa asettavan uhkan liberaalille demokratialle. Kuinka ihmisyys asettuu suhteessa kapitalismiin? Voiko yksityisesti motivoitunut voiton tavoittelu tähdätä yleiseen hyvään? Toteuttaako kapitalismi jotain tiettyä, luonnon sanelemaa lajityypillistä 'ihmisyyttä'? Kuinka eettiset kysymykset kuten yksilön vapaus ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus asettuvat tähän?

Aloitamme aiheen  Kapitalismi ja ihmisyys purkamisen yleisellä keskustelutilaisuudella. Se on poikkeuksellisesti torstaina 5.12. (jätämme perjantain Itsenäisyyspäivän juhlintaan). Paikkana Kulttuuritalo Laikku, Kokoustila Syrjä (4.krs), klo 18-20. Keskustelua vetävät filosofit Timo Vuorio ja Vesa Jaaksi. Tilaisuus on vapaa ja maksuton.

Tervetuloa mukaan keskustelemaan rohkeasti ja ennakkoluulottomasti!

Perjantaina 29.11. jatkamme Ihmisenä oleminen -sarjassa tärkeästä aiheesta Ihminen, sukupuoli ja tasa-arvo avoimella keskustelutilaisuudella.

Sari Näre esitti esitelmässään (22.11.) "Suomalaisen sukupuolen juurilla: sotaa, seksiä ja sukupuolikulttuuria" kuinka sosiologisesti katsoen sota-aika muokkasi suomalaisen sukupuolijärjestelmän siirtymistä perinteisestä hierarkisuuteen perustuvasta komplementaarisesta järjestelmästä mahdollisuuksien tasa-arvoa korostavaan symmetriseen järjestelmään. Näre nosti esiin korsujen seksuaalikerronnan erityisenä "kalevalaisena aseena", joka paitsi vahvisti joukkojen yhteishenkeä ja taistelutahtoa, oli vaikuttamassa tähän murrokseen.

Tervetuloa keskustelemaan esitelmän herättämistä ajatuksista! Tilaisuudessa Näreen esitelmän pääkohdat kerrataan, joten sen kuuleminen ei ole välttämätön edellytys osallistumiselle. Paikkana jälleen Kulttuuritalo Laikun kokoustila Syrjä, klo 18-20. Keskustelua vetävät filosofit Timo Vuorio ja Vesa Jaaksi.

Lämpimät kiitokset Sari Näreelle ja yleisölle viime perjantain tilaisuudesta Metsossa! Palaamme esitelmän antiin ja teemaan Ihminen, sukupuoli ja tasa-arvo vielä ensi perjantaina keskustellen.

Suomalaisen sukupuolen juurilla: sotaa, seksiä ja sukupuolikulttuuria

Perjantaina 22.11. jatkamme Ihmisenä oleminen -sarjassa aiheen Ihminen, sukupuoli ja tasa-arvo tarkastelua. Asiantuntijapuheenvuoron esittää Sari Näre otsikolla Suomalaisen sukupuolen juurilla: sotaa, seksiä ja sukupuolikulttuuria.

Esityksen näkökulma sukupuoleen on sosiologinen: ensin tarkastellaan tasa-arvoon pyrkivää symmetristä sukupuolijärjestelmäämme, sitten sen sota-aikaan palautuvia juuria, pohjana SKS:n korsuperinneaineisto. Sota-aikana ohjenuorana oli seksuaalinen pidättyväisyys, mutta käytännössä seksuaalirintamat repeilivät ja seksuaalinen liberalisoituminen sai vauhtia jatkuvasta liikkeestä koti- ja sotarintaman välillä.

VTT, sosiologian dosentti ja tietokirjailija Sari Näre on taustaltaan sukupuoli-, väkivalta- ja nuorisokulttuurin tutkija. Viimeisen runsaan kymmenen vuoden aikana hän on tutkinut varsinkin lasten, nuorten ja naisten sekä toisinajattelijoiden sota-ajan kokemuksia. Hänen viimeisimmät teoksensa ovat sisällissotaa naisten, lasten ja nuorten kannalta tarkasteleva Helsinki veressä (Tammi 2018) ja rintamamiesten seksuaalikerrontaa koskeva Sota ja seksi (Tammi 2016). Näre sai tänä syksynä Suomen tietokirjailijoiden tietokirjailijapalkinnon ja vuonna 2017 Suomen tiedetoimittajien tiedeviestintäpalkinnon.

Huom! Paikkana on poikkeuksellisesti Pääkirjasto Metson (Pirkankatu 2) Kuusi-sali, klo 18-20.
Tilaisuuden puheenjohtajana toimii filosofi Timo Vuorio ja se on avoin ja maksuton. 

Tervetuloa mukaan!  

Ihminen, sukupuoli ja tasa-arvo

Ihmisenä oleminen -sarjassa siirrymme uuden teeman pariin. Aloitamme tärkeän, mutta haastavan aihepiirin Ihminen, sukupuoli ja tasa-arvo tarkastelun perjantaina 15.11. avoimella keskustelutilaisuudella. 

Ihmisen sukupuoli eittämättä muodostaa yhden merkittävän ihmisenä olemisen ilmentymismuodon, halusimme tai emme. Se erottaa ja yhdistää meitä - se rakentaa yksilöllistä identiteettiämme, mutta samalla se asettaa meidät vallitsevien sosiaalisten käytäntöjen ja rakenteiden hierarkioihin. Sukupuolten välinen tasa-arvo on yksi tärkeimmistä ideaaleista, arvoista ja ihmisoikeuksista liberaalissa demokratiassa. Kyse on yhtäläisistä oikeuksista, velvollisuuksista ja mahdollisuuksista toteuttaa itseään, sisältäen esim. oikeuden fyysiseen koskemattomuuteen ja tasa-arvoiseen palkkaukseen. Vaikka edistysaskeleet sukupuolten tasa-arvoon ovat olleet erityisesti suomalaisessa yhteiskunnassa valtaisat, emme voi väittää että olisimme edes lähellä tämän täydellistä toteutumista. Minkälaisia epätasa-arvon ilmentymiä edelleen on? Kuinka tasa-arvon esteet näkyvät omassa henkilökohtaisessa elämässämme? Onko tasa-arvon toteutumisella periaatteellisia esteita, esim. biologiset tekijät tai uskonnolliset vakaumukset? Voiko sukupuolten epätasa-arvon puolesta edes argumentoida järkevästi?

Tervetuloa keskustelemaan rohkeasti ja kriittisesti näistä ja muista sukupuolten tasa-arvoon liittyvistä kysymyksistä! Paikkana Kulttuuritalo Laikku, kokoustila Syrjä (4. krs), klo 18-20. Keskustelun vetäjinä toimivat filosofit Timo Vuorio ja Vesa Jaaksi.

Perjantaina 8.11. palaamme Ihmisenä oleminen -sarjassa vielä kerran Oppineisuuden merkityksen pariin. Tapani Laine luennoi oppineen osasta ja osattomuudesta kolmen historiallisen tapausesimerkin kautta. Siitä erityisestä ja hetkellisestä kukoistusvaiheesta, jolloin joukko saksalaisia oppineita paitsi määrittelivät oman tehtävänsä, vaikuttivat merkittävällä tavalla eurooppalaisen kulttuuriin muotoumiseen (Fichte ja muut jenalaiset, Berliinin sivistysyliopisto) aina 1900-luvulle ja tähän päivaan, jolloin oppineiden työkalupakin riittävyyttä on koeteltu ja koetellaan sivistyksen kohdatessa inhimilliseen elämään liittyvät epävarmuudet ja jopa barbarian. Jälkimmäisessä kyse ei ole vain totalitaaristen yhteiskuntien harjoittamasta fyysisestä väkivallasta, vaan laajemmasta uhkasta, jonka georgialainen filosofi Mamardashvili on nimennyt "antropologiseksi katastrofiksi".

Tervetuloa keskustelemaan näistä ja muista Laineen esitelmän nostamista ajatuksista sekä laajemmin oppineisuuden roolista ja merkityksestä. Tilaisuudessa kerrataan Laineen esitelmän keskeiset kohdat, joten esitelmän kuuleminen ei ole valttämätöntä osallistumiselle. Paikkana Kulttuuritalo Laikun kokoushuone Syrjä, klo 18-20. Keskustelua johtaa filosofi Timo Vuorio.

Suuret kiitokset oppineesta luennosta Tapani Laineelle ja aiheesta kiinnostuneelle ja aktiiviselle yleisölle viime perjantaina Ihmisenä oleminen -sarjassa! Palaamme vielä mielenkiintoisen esitelmän antiin ja oppineisuuden teemaan ensi perjantaina keskustelutilaisuudessa. Mutta keskustelu oppineisuudesta ja sen merkityksestä sekä erityisesti sen edistäminen olkoon agendallamme jatkossakin! Muutama kuva tilaisuudesta:

Tapani Laine oppineen osassa

Luennon kova ydin

Keskeinen viitattu suomenkielinen kirjallisuus

Kriittisen korkeakoulun toiminnanjohtajan Eero Ojasen muistokirjoitus Reijo Wileniukselle on luettavissa Kriittisen korkeakoulun kotisivuilla.

Kunniapuheenjohtaja Wileniuksen kirjoitus Kriittisen korkeakoulun perustamisesta ja tuolloisesta ajanhengestä ja yhteiskunnallisesta keskustelukulttuurista on luettavissa tästä linkistä.

Tampereen kriittinen korkeakoulu kunnioittaa Reijo Wileniuksen muistoa tämän illan Ihmisenä oleminen -sarjan luentotilaisuudessa. Muistosanat lausuu tilaisuuden puheenjohtaja Timo Vuorio.