Kriittistä keskustelua online: mihin voin luottaa?
Perjantaina 24.4. (klo 18.00-19.30) keskustelemme luottamuksesta. Koronaviruksen aiheuttama kriisitilanne on nostanut esiin aiheellisen kysymyksen erilaisten instanssien ja toimijoiden sekä informaation luotettavuudesta: mihin voimme viime kädessä luottaa? Mihin esimerkiksi luottamuksemme tieteeseen ja asiantuntijuuteen perustuu? Entä kuinka luotamme poliittisiin päättäjiin, tai laajemmin yhteiskunnan ja yhteiskunnallisten instituutioiden toimivuuteen? Minkä haasteen luottamukselle tuo se loputon informaatiovirta, jota media tuottaa? Ääriolosuhteet saattavat nostaa esiin huolen luottamuksesta toisiin ihmisiin, tai jopa omaan itseemme ja ihmisyyteen ylipäänsä. Tervetuloa keskustelemaan näistä ja laajemmin mistä luottamuksessa on kysymys filosofi Timo Vuorion johdolla!
Käytämme keskustelun alustana zoom-ohjelmaa. Osallistuminen edellyttää
ennakkoilmoittautumista, jotta osaamme lähettää kutsulinkin
keskusteluun Lähetämme tarkemmat ohjeet sähköpostitse sekä mahdollisen
avun zoom-ohjelman lataamiseen ja käyttämiseen. Osaanotto on maksutonta,
mutta paikkoja on rajallinen määrä.
Ilmoittautumiset: tampere@kriittinenkorkeakoulu.fi
torstai 16. huhtikuuta 2020
Kriittistä keskustelua online: yksinäisyys
Perjantaina 17.4. klo 18.00-19.30 jatkamme etäkeskustelua koronakriisin nostattamien ajatusten ympärillä. Yksi tälläinen on tämänkertainen teemamme yksinäisyys - sosiaalinen eristäytyminen on epäilemättä tuonut kokemuksen yksinäisyydestä meidän jokaisen luo, toki toisille drastisestikin enemmän kuin toisille. Yksinolo ja yksinäisyys ei tietenkään ole sama asia, vaan yksinäisyyteen liittyy henkilökohtainen ja usein hyvinkin ahdistava kokemus sosiaalisuuden puutteesta, toisten ihmisten poissaolosta. Tässä hyvin harvoin kysymys on valinnasta. Mistä yksinäisyydessä on kysymys? Aliarvostetaanko sen luomaa ahdistuneisuutta? Mitä yksinäisyyden tunne kertoo meistä ihmisinä? Onko ihminen jopa lähtökohtaisesti tuomittu yksinäisyyteen, kuten eräät eksistentiaalifilosofit ovat väittäneet? Tervetuloa keskusteleman näistä ja muista aiheen nostattamista ajatuksista! Keskustelua johtaa filosofi Timo Vuorio.
Käytämme keskustelun alustana zoom-ohjelmaa. Osallistuminen edellyttää ennakkoilmoittautumista, jotta osaamme lähettää kutsulinkin keskusteluun Lähetämme tarkemmat ohjeet sähköpostitse sekä mahdollisen avun zoom-ohjelman lataamiseen ja käyttämiseen. Osaanotto on maksutonta, mutta paikkoja on rajallinen määrä. Toimi siis nopeasti!
Ilmoittautumiset: tampere@kriittinenkorkeakoulu.fi
Perjantaina 17.4. klo 18.00-19.30 jatkamme etäkeskustelua koronakriisin nostattamien ajatusten ympärillä. Yksi tälläinen on tämänkertainen teemamme yksinäisyys - sosiaalinen eristäytyminen on epäilemättä tuonut kokemuksen yksinäisyydestä meidän jokaisen luo, toki toisille drastisestikin enemmän kuin toisille. Yksinolo ja yksinäisyys ei tietenkään ole sama asia, vaan yksinäisyyteen liittyy henkilökohtainen ja usein hyvinkin ahdistava kokemus sosiaalisuuden puutteesta, toisten ihmisten poissaolosta. Tässä hyvin harvoin kysymys on valinnasta. Mistä yksinäisyydessä on kysymys? Aliarvostetaanko sen luomaa ahdistuneisuutta? Mitä yksinäisyyden tunne kertoo meistä ihmisinä? Onko ihminen jopa lähtökohtaisesti tuomittu yksinäisyyteen, kuten eräät eksistentiaalifilosofit ovat väittäneet? Tervetuloa keskusteleman näistä ja muista aiheen nostattamista ajatuksista! Keskustelua johtaa filosofi Timo Vuorio.
Käytämme keskustelun alustana zoom-ohjelmaa. Osallistuminen edellyttää ennakkoilmoittautumista, jotta osaamme lähettää kutsulinkin keskusteluun Lähetämme tarkemmat ohjeet sähköpostitse sekä mahdollisen avun zoom-ohjelman lataamiseen ja käyttämiseen. Osaanotto on maksutonta, mutta paikkoja on rajallinen määrä. Toimi siis nopeasti!
Ilmoittautumiset: tampere@kriittinenkorkeakoulu.fi
keskiviikko 1. huhtikuuta 2020
Kriittistä keskustelua online: rahat vai henki?
Koronavirus ei keskeytä keskustelua - päinvastoin: näinä aikoina on tärkeätä, että vaikka fyysisesti olisimmekin eristyksissä toisistamme, henkisesti näin ei ole. Tampereen kriittinen korkeakoulu aloittaa netissä toteutettavan viikottaisen Kriittistä keskustelua online -sarjan. Se järjestetään aina perjantaisin klo 18.00-19.30.
Sarjassa keskitytään ajankohtaisiin ongelmiin ja kysymyksiin eli juuri niihin, jotka askarruttavat meitä ja nousevat esiin nykyisessä kriisitilanteessa. Näitä ovat esim. poikkeustilan suhde demokratiaan ja ihmisoikeuksiin, kysymykset globalisaation ja kapitalismin nykytilasta tai kriisin vaikutus tulevaisuuteen. Kriisillä saattaa olla myös positiivisia vaikutuksia ihmisenä olemiseemme: poikkeusolosuhteissa kenties huomaamamme itsestäänselvinä pidettävin asioiden (esim. sosiaalisuus, ihmissuhteet, taide, vapaus, demokratia) erityisen merkityksen ja opimme arvostamaan niitä aiempaa enemmän. Sarjassa nostetaan viikottain yksi aihekokonaisuus keskiöön. Sarjaa jatketaan niin kauan kuin poikkeusolot vallitsevat. Keskustelut alustaa ja vetää Ihmisenä oleminen -sarjan tilaisuuksista tuttu filosofi Timo Vuorio.
Ensimmäisellä kerralla perjantaina 3.4. aiheena on strateginen valinta harjoitettavan poliitikan suhteen reagoidessamme koronaviruksen haasteeseen: arvotammeko talouden tai terveyden ensisijaiseksi? Vaikka suurin osa poliittisista johtajista on kallistunut jälkimmäiseen strategiaan, kysymykset eristäytymis- ja poikkeustilapolitiikan seurauksisista paitsi kansan- ja maailmantalouteen, myös yhteiskunnallisen vakauteen voivat olla drastisia. Julkisessa keskustelussa näitä näkemyksiä on tuotu esiin ja osittain 'talous ja yhteiskunnallinen vakaus ensin' -strategiaa, ainakin vielä, noudattaa naapurimaamme Ruotsi. Voiko Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin toteamuksessa, että keinot taudin parantamiseen voivat osoittautua kalliimmiksi kuin itse tauti, olla periaatteellista totuutta? Kuitenkin, inhimillisesti ja eettisesti katsoen olemme ainakin lyhyellä aikavälillä vääjäämättömän ja kylmäkiskoisen ratkaisun äärellä: rahat vai henki? Tarttukaamme aiheeseen rohkeasti ja keskustelkaamme siitä kriittisesti ja ennakkoluulottomasti!
Käytämme keskustelun alustana zoom-ohjelmaa. Osallistuminen edellyttää ennakkoilmoittautumista, jotta osaamme lähettää kutsulinkin keskusteluun Lähetämme tarkemmat ohjeet sähköpostitse sekä mahdollisen avun zoom-ohjelman lataamiseen ja käyttämiseen. Osaanotto on maksutonta, mutta paikkoja on rajallinen määrä. Toimi siis nopeasti!
Ilmoittautumiset: tampere@kriittinenkorkeakoulu.fi
Koronasta huolimatta, keskustelu jatkukoon! Tervetuloa mukaan!💛
Koronavirus ei keskeytä keskustelua - päinvastoin: näinä aikoina on tärkeätä, että vaikka fyysisesti olisimmekin eristyksissä toisistamme, henkisesti näin ei ole. Tampereen kriittinen korkeakoulu aloittaa netissä toteutettavan viikottaisen Kriittistä keskustelua online -sarjan. Se järjestetään aina perjantaisin klo 18.00-19.30.
Sarjassa keskitytään ajankohtaisiin ongelmiin ja kysymyksiin eli juuri niihin, jotka askarruttavat meitä ja nousevat esiin nykyisessä kriisitilanteessa. Näitä ovat esim. poikkeustilan suhde demokratiaan ja ihmisoikeuksiin, kysymykset globalisaation ja kapitalismin nykytilasta tai kriisin vaikutus tulevaisuuteen. Kriisillä saattaa olla myös positiivisia vaikutuksia ihmisenä olemiseemme: poikkeusolosuhteissa kenties huomaamamme itsestäänselvinä pidettävin asioiden (esim. sosiaalisuus, ihmissuhteet, taide, vapaus, demokratia) erityisen merkityksen ja opimme arvostamaan niitä aiempaa enemmän. Sarjassa nostetaan viikottain yksi aihekokonaisuus keskiöön. Sarjaa jatketaan niin kauan kuin poikkeusolot vallitsevat. Keskustelut alustaa ja vetää Ihmisenä oleminen -sarjan tilaisuuksista tuttu filosofi Timo Vuorio.
Ensimmäisellä kerralla perjantaina 3.4. aiheena on strateginen valinta harjoitettavan poliitikan suhteen reagoidessamme koronaviruksen haasteeseen: arvotammeko talouden tai terveyden ensisijaiseksi? Vaikka suurin osa poliittisista johtajista on kallistunut jälkimmäiseen strategiaan, kysymykset eristäytymis- ja poikkeustilapolitiikan seurauksisista paitsi kansan- ja maailmantalouteen, myös yhteiskunnallisen vakauteen voivat olla drastisia. Julkisessa keskustelussa näitä näkemyksiä on tuotu esiin ja osittain 'talous ja yhteiskunnallinen vakaus ensin' -strategiaa, ainakin vielä, noudattaa naapurimaamme Ruotsi. Voiko Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin toteamuksessa, että keinot taudin parantamiseen voivat osoittautua kalliimmiksi kuin itse tauti, olla periaatteellista totuutta? Kuitenkin, inhimillisesti ja eettisesti katsoen olemme ainakin lyhyellä aikavälillä vääjäämättömän ja kylmäkiskoisen ratkaisun äärellä: rahat vai henki? Tarttukaamme aiheeseen rohkeasti ja keskustelkaamme siitä kriittisesti ja ennakkoluulottomasti!
Käytämme keskustelun alustana zoom-ohjelmaa. Osallistuminen edellyttää ennakkoilmoittautumista, jotta osaamme lähettää kutsulinkin keskusteluun Lähetämme tarkemmat ohjeet sähköpostitse sekä mahdollisen avun zoom-ohjelman lataamiseen ja käyttämiseen. Osaanotto on maksutonta, mutta paikkoja on rajallinen määrä. Toimi siis nopeasti!
Ilmoittautumiset: tampere@kriittinenkorkeakoulu.fi
Koronasta huolimatta, keskustelu jatkukoon! Tervetuloa mukaan!💛
tiistai 17. maaliskuuta 2020
Hyvät ystävät!
Kuten jokainen meistä varmasti ymmärtää, joudumme peruuttamaan loppukevään yleisötapahtumat koronaviruksen takia. Terveys ennen kaikkea! Pyrimme järjestämään Ihmisenä oleminen -sarjan perutut tilaisuudet ensi syksynä. Mahdollisuuksien mukaan pyrimme järjestämään vaihtoehtoista etäohjelmaa netin kautta. Seuratkaa sivujamme!
Kuten jokainen meistä varmasti ymmärtää, joudumme peruuttamaan loppukevään yleisötapahtumat koronaviruksen takia. Terveys ennen kaikkea! Pyrimme järjestämään Ihmisenä oleminen -sarjan perutut tilaisuudet ensi syksynä. Mahdollisuuksien mukaan pyrimme järjestämään vaihtoehtoista etäohjelmaa netin kautta. Seuratkaa sivujamme!
perjantai 13. maaliskuuta 2020
sunnuntai 8. maaliskuuta 2020
Suuret kiitoksetKriittisen korkeakoulun puheenjohtajalle Severi Hämärille hienosta esitelmästä viime perjantaina Ihmisenä oleminen -sarjassa! Kiitos myös yleisöllemme, joka tarttui rohkeasti esitelmän dialogiseen haasteeseen! Keskustelu jatkuu: palaamme esitelmän antiin ja aiheeseen Henkinen kasvu ja sen rajat vielä ensi perjantain keskustelutilaisuudessa.
 |
| Esitelmään sisältyi myös parikeskustelua sivistyksen haasteista |
sunnuntai 1. maaliskuuta 2020
Kasva ja sivisty - inhimillisissä rajoissa
Perjantaina 6.3. jatkamme Ihmisenä oleminen -sarjassa aiheen Henkinen kasvu ja sen rajat parissa. Asiantuntijapuheenvuoron esittää Severi Hämäri otsikolla Kasva ja sivisty - inhimillisissä rajoissa.
Miksi aina kaipaamme kasvua? Rooman klubin Kasvun rajat -raportin julkaisusta pyörähtää kohta 50 vuotta. Silloin oli nähtävissä, että luonnonvarojen rajoittamattomaan käyttöön perustuva talouskasvu on mahdottomuus. Ja jo silloin monen katse kääntyi sisään päin. Mitä jos taloudellinen kasvu voitaisiin korvata henkisellä kasvulla? Olisiko ihmisen mahdollista elää hyvää, täyttä elämää ilman talouskasvua? Kykenisikö uusi, henkisesti kasvanut yhteiskunta ja demokratia kestämään talouskasvun lakkaamisen? Tällaisia ajatuksia pohti mm. filosofi Reijo Wilenius kumppaneineen Kriittisen korkeakoulun piirissä 1970- ja 80-luvuilla. Ajatus henkisen kasvun, sivistyksen mahdollisuuksista ratkaista viheliäiset ongelmat on lähellä tänä päivänäkin. Esimerkiksi Sitran juuri käynnistynyt Sivisty+ -hanke perustaa toimintansa tälle ajatukselle. Mutta miten pitkälle ihminen voi sivistyä ja kasvaa? Tähän kysymykseen meidän on seuraavaksi tartuttava. Uudempi psykologinen ja kasvatustieteellinen tutkimus näyttää, että vaikka ihminen on mukautuvainen ja kykenevä moniin ihmeellisiin uusiin asioihin – jotkin piirteet ovat haastavampia muuttaa.
Severi Hämäri (FM) on Kriittisen korkeakoulun puheenjohtaja, rakentavan vuorovaikutuksen asiantuntija, puhetaidon opettaja ja kokenut aikuiskasvattaja. Hän tekee käytännöllisen filosofian väitöskirjaa dialogien vaikutuksesta päätöksentekoprosesseihin.
Paikkana Kulttuuritalo Laikku (Luentosali), klo 18-20. Avoimen ja maksuttoman tilaisuuden juontaa filosofi Timo Vuorio. Tervetuloa!
Perjantaina 6.3. jatkamme Ihmisenä oleminen -sarjassa aiheen Henkinen kasvu ja sen rajat parissa. Asiantuntijapuheenvuoron esittää Severi Hämäri otsikolla Kasva ja sivisty - inhimillisissä rajoissa.
Miksi aina kaipaamme kasvua? Rooman klubin Kasvun rajat -raportin julkaisusta pyörähtää kohta 50 vuotta. Silloin oli nähtävissä, että luonnonvarojen rajoittamattomaan käyttöön perustuva talouskasvu on mahdottomuus. Ja jo silloin monen katse kääntyi sisään päin. Mitä jos taloudellinen kasvu voitaisiin korvata henkisellä kasvulla? Olisiko ihmisen mahdollista elää hyvää, täyttä elämää ilman talouskasvua? Kykenisikö uusi, henkisesti kasvanut yhteiskunta ja demokratia kestämään talouskasvun lakkaamisen? Tällaisia ajatuksia pohti mm. filosofi Reijo Wilenius kumppaneineen Kriittisen korkeakoulun piirissä 1970- ja 80-luvuilla. Ajatus henkisen kasvun, sivistyksen mahdollisuuksista ratkaista viheliäiset ongelmat on lähellä tänä päivänäkin. Esimerkiksi Sitran juuri käynnistynyt Sivisty+ -hanke perustaa toimintansa tälle ajatukselle. Mutta miten pitkälle ihminen voi sivistyä ja kasvaa? Tähän kysymykseen meidän on seuraavaksi tartuttava. Uudempi psykologinen ja kasvatustieteellinen tutkimus näyttää, että vaikka ihminen on mukautuvainen ja kykenevä moniin ihmeellisiin uusiin asioihin – jotkin piirteet ovat haastavampia muuttaa.
Severi Hämäri (FM) on Kriittisen korkeakoulun puheenjohtaja, rakentavan vuorovaikutuksen asiantuntija, puhetaidon opettaja ja kokenut aikuiskasvattaja. Hän tekee käytännöllisen filosofian väitöskirjaa dialogien vaikutuksesta päätöksentekoprosesseihin.
Paikkana Kulttuuritalo Laikku (Luentosali), klo 18-20. Avoimen ja maksuttoman tilaisuuden juontaa filosofi Timo Vuorio. Tervetuloa!
tiistai 25. helmikuuta 2020
Henkinen kasvu ja sen rajat
Ihminen haluaa kasvaa. Mutta onko kasvulla rajansa? Luonnonvarojen hyväksikäyttöön perustuvassa talouskasvussa seinä on tullut jo vastaan. Hyväksymme me tätä tai ei, niin ulkoisella hyvällä on rajansa. Mutta kuinka laita on sisäisen maailmamme kanssa? Ilmaisulla 'henkinen kasvu' viitataan tätä nykyä erilaisiin itsensä kehittämisen ja mielen hallinnan tekniikoihin (esim. mindfulness), mutta perinteisesti se tarkoittaa sivistymistä, johon humanistinen kulttuuri (tiede, taide, filosofia) tähtää. Mistä tässä on kysymys, ja onko henkisellä kasvulla rajoja - asettaako oma ihmisluontomme samanlaisia rajotteita kuin luonto materiaalisen hyvän tavoittelemisessa?
Ihmisenä oleminen -sarjassa lähestymme aihetta Henkinen kasvu ja sen rajat kolmessa eri tilaisuudessa:
28.2. Keskustelua aihepiiristä
6.3. Severi Hämäri: Kasva ja sivisty - inhimillisissä rajoissa
13.3. Keskustelua esitelmästä
Aihepiiri kuuluu likeisesti Kriittisen korkeakoulun omaan historiaan: filosofi Reijo Wileniuksen johdolla ja innoittamana Kriittinen korkeakoulu pohti erityisesti 1970- ja 80-luvuilla henkiseen kasvuun liittyviä kysymyksiä ja sen mahdollisuuksia. Asiantuntijapuheenvuorossaan Kriittisen korkeakoulun nykyinen puheenjohtaja Severi Hämäri päivittää kriittisin huomioin nämä aikanaan uraauurtavat pohdinnat 2020-luvulle.
Aloitamme perjantaina 28.2. avoimella keskustelutilaisuudella. Paikkana Kulttuuritalo Laikun kokoustila Syrjä (4. krs), klo 18-20. Keskustelua vetää filosofi Timo Vuorio. Tervetuloa mukaan keskustelemaan henkiseen kasvuun liittyvistä kysymyksistä!
Ihminen haluaa kasvaa. Mutta onko kasvulla rajansa? Luonnonvarojen hyväksikäyttöön perustuvassa talouskasvussa seinä on tullut jo vastaan. Hyväksymme me tätä tai ei, niin ulkoisella hyvällä on rajansa. Mutta kuinka laita on sisäisen maailmamme kanssa? Ilmaisulla 'henkinen kasvu' viitataan tätä nykyä erilaisiin itsensä kehittämisen ja mielen hallinnan tekniikoihin (esim. mindfulness), mutta perinteisesti se tarkoittaa sivistymistä, johon humanistinen kulttuuri (tiede, taide, filosofia) tähtää. Mistä tässä on kysymys, ja onko henkisellä kasvulla rajoja - asettaako oma ihmisluontomme samanlaisia rajotteita kuin luonto materiaalisen hyvän tavoittelemisessa?
Ihmisenä oleminen -sarjassa lähestymme aihetta Henkinen kasvu ja sen rajat kolmessa eri tilaisuudessa:
28.2. Keskustelua aihepiiristä
6.3. Severi Hämäri: Kasva ja sivisty - inhimillisissä rajoissa
13.3. Keskustelua esitelmästä
Aihepiiri kuuluu likeisesti Kriittisen korkeakoulun omaan historiaan: filosofi Reijo Wileniuksen johdolla ja innoittamana Kriittinen korkeakoulu pohti erityisesti 1970- ja 80-luvuilla henkiseen kasvuun liittyviä kysymyksiä ja sen mahdollisuuksia. Asiantuntijapuheenvuorossaan Kriittisen korkeakoulun nykyinen puheenjohtaja Severi Hämäri päivittää kriittisin huomioin nämä aikanaan uraauurtavat pohdinnat 2020-luvulle.
Aloitamme perjantaina 28.2. avoimella keskustelutilaisuudella. Paikkana Kulttuuritalo Laikun kokoustila Syrjä (4. krs), klo 18-20. Keskustelua vetää filosofi Timo Vuorio. Tervetuloa mukaan keskustelemaan henkiseen kasvuun liittyvistä kysymyksistä!
torstai 20. helmikuuta 2020
Vielä ehtii mukaan ainutlaatuiseen Ajattelun taidot -työpajaan! Kurssi alkaa keskiviikkona 26.2. Muuta ei tarvita kuin kotikone, rohkea mieli ja halu kehittää omaa ajatteluaan. Linkki tästä.
keskiviikko 19. helmikuuta 2020
Keskustelua etiikasta, arvoista ja elämän hyväksymisestä
Perjantaina 21.2. jatkamme Ihmisenä oleminen -sarjassa keskustelua aiheesta Etiikka ja ihmisyys. Esitelmässään "Arvoista ohjautuvan etiikan ja elämän hyväksymisen dilemma" Marika Enwald jakoi elämänfilosofisen ajattelun jännitteeksi kahden erilaisen mallin välillä: yhtäältä perinteisessä moraalifilosofiassa korostetaan arvojen merkitystä elämämme johtotähtenä: toimimme tai meidän pitäisi toimia eettisten arvojemme mukaan. Toisaalta, tälle vastakkaisena elämänfilosofiana (mm. stoalaisuus, mindfulness), voimme hyväksyä elämän ja maailman sellaisena kuin se on ja kehittää omaa suhtaumistamme niihin. Enwaldin mukaan tässä ei kuitenkaan ole periaatteellista ongelmaa - omassa elämässämme me voimme harjoittaa niitä molempia.
Tervetuloa keskustelemaan näistä ja muista Enwaldin esitelmän herättämistä ajatuksista! Paikkana Kulttuuritalo Laikun Kokoustila Syrjä (4. krs), klo 18-20. Keskustelua johtaa filosofi Timo Vuorio.
Perjantaina 21.2. jatkamme Ihmisenä oleminen -sarjassa keskustelua aiheesta Etiikka ja ihmisyys. Esitelmässään "Arvoista ohjautuvan etiikan ja elämän hyväksymisen dilemma" Marika Enwald jakoi elämänfilosofisen ajattelun jännitteeksi kahden erilaisen mallin välillä: yhtäältä perinteisessä moraalifilosofiassa korostetaan arvojen merkitystä elämämme johtotähtenä: toimimme tai meidän pitäisi toimia eettisten arvojemme mukaan. Toisaalta, tälle vastakkaisena elämänfilosofiana (mm. stoalaisuus, mindfulness), voimme hyväksyä elämän ja maailman sellaisena kuin se on ja kehittää omaa suhtaumistamme niihin. Enwaldin mukaan tässä ei kuitenkaan ole periaatteellista ongelmaa - omassa elämässämme me voimme harjoittaa niitä molempia.
Tervetuloa keskustelemaan näistä ja muista Enwaldin esitelmän herättämistä ajatuksista! Paikkana Kulttuuritalo Laikun Kokoustila Syrjä (4. krs), klo 18-20. Keskustelua johtaa filosofi Timo Vuorio.
maanantai 17. helmikuuta 2020
 |
| Kuva: Martti Tryyki |
Marika Enwaldille hienosta esitelmästä ja salin täyttäneelle yleisöllemme innostuneesta osallistumisesta viime perjantaina Ihmisenä oleminen -sarjassa! Kiitos myös Kulttuuritalo Laikulle hienosti järjestetystä ystävänpäivätapahtumasta, jonka mukana saimme olla.
Jatkamme aiheesta Etiikka ja ihmisyys vielä tulevana perjantaina keskustellen.
maanantai 10. helmikuuta 2020
Arvoista käsin ohjautuvan elämän ja elämän hyväksymisen dilemma
Perjantaina 14.2. jatkammme Ihmisenä oleminen -sarjassa haastavan aihepiirin Etiikka ja ihmisyys tarkastelua. Marika Enwald esitelmöi aiheesta otsikolla Arvoista käsin ohjautuvan elämän ja elämän hyväksymisen dilemma.
Tänä päivänä monessa yhteydessä korostetaan arvojen merkitystä hyvän, mielekkään ja onnellisen elämän tavoittelussa (mm. Martin Seligmanin empiiriset tutkimukset onnellisuudesta). Samaan aikaan psykologian alalla on tehty empiirisiä tutkimuksia onnellisuudesta (esim. Mindfulness-ajattelutavasta), joiden mukaan arvostelematon ja elämänhyväksyvä asenne on tie elämän hyvään ja mielekkääseen kokemiseen. Kyseessä on vanha, etiikan ja ihmisyyden dilemma: missä määrin eettinen, arvoja painottava näkökulma rajoittaa elämän laaja-alaisempaa kokemista. Esimerkiksi Friedrich Nietzsche on todennut, että etiikka on elämälle vierasta ja hän kannatti kaikelle elämälle ”kyllä”-sanovaa elämänasennetta. Toisaalta Aristoteles aikoinaan määritteli etiikan keskeiseksi tehtäväksi selvittää miten ihminen yhteisön jäsenenä voi saavuttaa kestävän onnellisuuden, toteuttaessaaan yhteiskunnallisia arvoja käytännössä. Enwaldin esitelmän tarkoituksena on herätellä keskustelemaan etiikasta, arvoista, onnellisuudesta ja elämän kokemisesta merkityksellisenä.
Filosofian tohtori Marika Enwald on toiminut Tampereen yliopistossa filosofian tutkijana ja tuntiopettajana vuodesta 1996 lähtien sekä pitänyt vuodesta 2009 lähtien elämäntaitoon ja ihmisenä kasvuun liittyviä kursseja mm. Tampereen seudun työväenopistolla ja Valkeakoski-opistolla. Hän on tehnyt väitöskirjan Jacques Derridan filosofiasta. Enwaldin kiinnostuksen kohteita filosofiassa ovat etiikka, yhteiskuntatiede ja kirjallisuuden filosofia.
Tapahtuma järjestetään Kulttuuritalo Laikun (Keskustori 4, Tampere) Luentosalissa klo 18-20. Avoimen ja maksuttoman tilaisuuden juontaa filosofi Timo Vuorio. Tilaisuus on osa Kulttuuritalo Laikun Ystävänpäivä-tapahtumaa. Katso tapahtuman koko ohjelma tästä.
Sydämellisesti tervetuloa!
Perjantaina 14.2. jatkammme Ihmisenä oleminen -sarjassa haastavan aihepiirin Etiikka ja ihmisyys tarkastelua. Marika Enwald esitelmöi aiheesta otsikolla Arvoista käsin ohjautuvan elämän ja elämän hyväksymisen dilemma.
Tänä päivänä monessa yhteydessä korostetaan arvojen merkitystä hyvän, mielekkään ja onnellisen elämän tavoittelussa (mm. Martin Seligmanin empiiriset tutkimukset onnellisuudesta). Samaan aikaan psykologian alalla on tehty empiirisiä tutkimuksia onnellisuudesta (esim. Mindfulness-ajattelutavasta), joiden mukaan arvostelematon ja elämänhyväksyvä asenne on tie elämän hyvään ja mielekkääseen kokemiseen. Kyseessä on vanha, etiikan ja ihmisyyden dilemma: missä määrin eettinen, arvoja painottava näkökulma rajoittaa elämän laaja-alaisempaa kokemista. Esimerkiksi Friedrich Nietzsche on todennut, että etiikka on elämälle vierasta ja hän kannatti kaikelle elämälle ”kyllä”-sanovaa elämänasennetta. Toisaalta Aristoteles aikoinaan määritteli etiikan keskeiseksi tehtäväksi selvittää miten ihminen yhteisön jäsenenä voi saavuttaa kestävän onnellisuuden, toteuttaessaaan yhteiskunnallisia arvoja käytännössä. Enwaldin esitelmän tarkoituksena on herätellä keskustelemaan etiikasta, arvoista, onnellisuudesta ja elämän kokemisesta merkityksellisenä.
Filosofian tohtori Marika Enwald on toiminut Tampereen yliopistossa filosofian tutkijana ja tuntiopettajana vuodesta 1996 lähtien sekä pitänyt vuodesta 2009 lähtien elämäntaitoon ja ihmisenä kasvuun liittyviä kursseja mm. Tampereen seudun työväenopistolla ja Valkeakoski-opistolla. Hän on tehnyt väitöskirjan Jacques Derridan filosofiasta. Enwaldin kiinnostuksen kohteita filosofiassa ovat etiikka, yhteiskuntatiede ja kirjallisuuden filosofia.
Tapahtuma järjestetään Kulttuuritalo Laikun (Keskustori 4, Tampere) Luentosalissa klo 18-20. Avoimen ja maksuttoman tilaisuuden juontaa filosofi Timo Vuorio. Tilaisuus on osa Kulttuuritalo Laikun Ystävänpäivä-tapahtumaa. Katso tapahtuman koko ohjelma tästä.
Sydämellisesti tervetuloa!
tiistai 4. helmikuuta 2020
Etiikka ja ihmisyys
Jatkamme siis Ihmisenä oleminen -sarjassa suurilla filosofisilla teemoilla. Tarkastelemme haastavaa aihetta Etiikka ja ihmisyys kolmessa eri tilaisuudessa:
7.2. Keskustelua aihepiiristä
14.2. Marika Enwald: Arvoista käsin ohjautuvan elämän ja elämän hyväksymisen dilemma
21.2. Keskustelua esitelmästä
Aloitamme siis avoimella keskustelutilaisuudella perjantaina 7.2. klo 18-20. Paikkana Kulttuuritalo Laikun Kokoustila Syrjä. Keskustelua vetää filosofi Timo Vuorio.
Tervetuloa mukaan keskustelemaan etiikan nykypäivän haasteista!
Huomenna, kuolemani jälkeen, saattaa käydä niin, että jotkut lämmittävät fasismin uudelleen, ja toiset... antavat näiden onnistua tässä. Tuolla hetkellä fasismista tulee totuus ihmisestä ja sitä pahempi heille. Todellisuudessa näet asiat ovat siten, miten ihmiset ovat päättäneet niiden olla.Näillä filosofi Jean-Paul Sartren pelottavilla sanoilla on erityisen puhutteleva merkitys näinä "totuudenjälkeisinä" aikoina, jolloin "valeuutiset" hämärtävät käsityksiämme oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta. Sartren sanat kuitenkin muistuttavat ihmisyyden ja moraalisuuden sattumanvaraisuudesta: vaikka kuinka herkkä moraalinen kompassimme on, siihen ei pidä suhtautua annettuna, vaan tehtävämme on niin huolehtia siitä kuin kehittää sitä. Mutta kuinka vahvalla pohjalla etiikkamme lepää? Onko etiikka universaalia? Onko moraalifilosofiasta apua aikamme ongelmiin? Mitä etiikka ylimalkaan on?
Jatkamme siis Ihmisenä oleminen -sarjassa suurilla filosofisilla teemoilla. Tarkastelemme haastavaa aihetta Etiikka ja ihmisyys kolmessa eri tilaisuudessa:
7.2. Keskustelua aihepiiristä
14.2. Marika Enwald: Arvoista käsin ohjautuvan elämän ja elämän hyväksymisen dilemma
21.2. Keskustelua esitelmästä
Aloitamme siis avoimella keskustelutilaisuudella perjantaina 7.2. klo 18-20. Paikkana Kulttuuritalo Laikun Kokoustila Syrjä. Keskustelua vetää filosofi Timo Vuorio.
Tervetuloa mukaan keskustelemaan etiikan nykypäivän haasteista!
keskiviikko 29. tammikuuta 2020
Keskustelua metafysiikan inhimillisestä merkityksestä
Perjantaina 31.1. palaamme Ihmisenä oleminen -sarjassa pohtimaan metafyysisen ajattelun inhimillistä merkitystä ja erityisesti keskustelemaan ajatuksista, jotka Jani Hakkaraisen aiheesta pitämä luento herätti.
Hakkarainen esitti kolme väitettä, miksi metafysiikka on inhimillisesti merkityksellistä: (1) oleminen on meille ihmisille mitä tutuinta ja konkreeettisinta olemassaolon tuntomme kautta; (2) ilman ainakin joitakin taustaoletuksia tahdonvapauden metafyysisestä ongelmasta ei voida kunnolla käsitellä moraalisen vastuun eettistä ongelmaa; (3) emme kykene ymmärtämään maailmaa tekemättä (tausta)oletuksia olevasta, sen luonteesta, perustasta, muodoista ja kategorioista. Tämä pätee esim. erityistieteisiin. Tervetuloa keskustelemaan näistä ja muista esiin nousseista ajatuksista! Tilaisuudessa kerrataan Hakkaraisen esitelmän keskeiset kohdat, joten luennon todistaminen ei ole välttämätön ehto keskusteluun osallistumiselle.
Paikkana Kulttuuritalo Laikku, Kokoushuone Syrjä (4. krs), klo 18-20. Keskustelua johtaa filosofi Timo Vuorio.
Perjantaina 31.1. palaamme Ihmisenä oleminen -sarjassa pohtimaan metafyysisen ajattelun inhimillistä merkitystä ja erityisesti keskustelemaan ajatuksista, jotka Jani Hakkaraisen aiheesta pitämä luento herätti.
Hakkarainen esitti kolme väitettä, miksi metafysiikka on inhimillisesti merkityksellistä: (1) oleminen on meille ihmisille mitä tutuinta ja konkreeettisinta olemassaolon tuntomme kautta; (2) ilman ainakin joitakin taustaoletuksia tahdonvapauden metafyysisestä ongelmasta ei voida kunnolla käsitellä moraalisen vastuun eettistä ongelmaa; (3) emme kykene ymmärtämään maailmaa tekemättä (tausta)oletuksia olevasta, sen luonteesta, perustasta, muodoista ja kategorioista. Tämä pätee esim. erityistieteisiin. Tervetuloa keskustelemaan näistä ja muista esiin nousseista ajatuksista! Tilaisuudessa kerrataan Hakkaraisen esitelmän keskeiset kohdat, joten luennon todistaminen ei ole välttämätön ehto keskusteluun osallistumiselle.
Paikkana Kulttuuritalo Laikku, Kokoushuone Syrjä (4. krs), klo 18-20. Keskustelua johtaa filosofi Timo Vuorio.
tiistai 28. tammikuuta 2020
Uutta Tampereen kriittisessä korkeakoulussa! Nyt ei tarvitse raahautua Tampereen Keskustorin kupeeseen, vaan tämän kurssin voi suorittaa kätevästi kotoakin käsin. Paikkoja rajoitetusti, joten varaa nopeasti omasi!
AJATTELUN TAIDOT
työpaja
Tule mukaan Ajattelun Taidot -työpajaan, jossa harjoitellaan erilaisten tehtävien avulla argumentaatiota, kysymysten tekemistä, analysointia ja tulkintaa. Ja ällös säikähdä, kyse ei ole logiikan peruskurssista vaikka loogisesti ajattelemaan asettaudutaankin. Työpajan tavoitteena on harjoittaa taitoja, joiden avulla omaa ajatteluaan oppii tarkastelemaan sokraattisesta itsensä tuntemisen näkökulmasta. Teoreettisena taustana on filosofian praktiikan menetelmät, joista lähinnä sovelletaan Oscar Brenifierin metodeja ajattelun harjoittamiseen.
Osallistuaksesi et tarvitse mitään ennakkotietämystä tai osaamista filosofiasta, sen sijaan tarvitset tietokoneen, toimivan netin ja nettikameran; työpaja toteutetaan verkossa konferenssipuhelun kautta. Ennen jokaista istuntoa osallistujille lähetetään linkki zoom-alustalle, jossa työpaja pidetään. Tehtävät tehdään google-docin yhteisen työkirjaan, jotta muutokset näkyvät kaikille.
Työpajan vetäjänä toimii filosofian maisteri ja -praktikko Merja Tikka.
8 kertaa keskiviikkoisin 26.2-15.4.2020 klo 18.00-19.30
Hinta: 59e
Ilmoittautuminen sähköpostilla: tikka.me@gmail.com
maanantai 27. tammikuuta 2020
Jani Hakkaraiselle hienosta ja selkeästä esitelmästä haastavasta aiheesta sekä runsaslukuisalle yleisöllemme mielenkiinnosta viime perjantain tapahtumassa Ihmisenä oleminen -sarjassa!
Jatkamme metafysiikan inhimillisen merkityksen avaamista vielä yhden keskustelutilaisuuden verran tulevana perjantaina.
maanantai 20. tammikuuta 2020
Metafysiikan inhimillinen merkitys
Perjantaina 24.1. Ihmisenä oleminen -sarjassa Jani Hakkarainen esitelmöi otsikolla Metafysiikan inhimillinen merkitys.
Mitä on metafysiikka? Onko se jotakin mystistä, kenties uskontoa? Mikä on sen inhimillinen merkitys? Tuskin on toista filosofian osa-aluetta, jonka luonteesta, merkityksestä ja legitimiteetistä filosofit ovat yhtä paljon kiistelleet ja kiistelevät yhä. Filosofian tutkija Jani Hakkarainen esittää puheenvuorossaan erään vastauksen näihin kysymyksiin. Vastaus ottaa innoitusta Aristoteleelta, joka Metafysiikka-teoksessaan lausui, että ensimmäinen filosofia tutkii ”olevaa olevana”. Metafysiikka tarkastelee siis olevaa, kaikkea mikä on, sikäli kuin se on tai on olemassa. Metafysiikan keskeisiä ongelmia ovatkin olevan luonto, perusta ja yleisimmät luokat eli kategoriat sekä niihin liittyvät erityisemmät kysymykset kuten vapaa tahto. Esimerkiksi tahdonvapauden ongelmaa emme kykene tarkastelemaan ilman vähintään alustavaa ymmärrystä siitä, mitä tapahtumat ovat. Teot, joita tahdomme, näyttävät olevan tapahtumia. Tapahtumat puolestaan ovat mahdollisesti eräs olevan kategoria. Olevan kategorisointi ja siten metafysiikka on siis ainakin inhimilliselle ymmärrykselle välttämätöntä jopa siinä tapauksessa, että kiellämme esimerkiksi tahdonvapauden todellisuuden. Me ihmiset emme kykene ymmärtämään maailmaan tekemättä (tausta)oletuksia olevan kategorioista ja luonteesta eli metafysiikasta.
Dosentti Jani Hakkarainen on Tampereen yliopiston filosofian yliopistonlehtori. Tutkimuksessa hän on erikoistunut David Humen (1711-1776) teoreettiseen filosofiaan ja metafysiikkaan, joista hän on julkaissut sarjan tieteellisiä artikkeleita, suomeksi mm. Ajatuksessa: https://journal.fi/ajatus/arti
Tilaisuus järjestetään Kulttuuritalo Laikun luentosalissa (2. krs), klo 18-20. Puheenjohtajana toimii filosofi Timo Vuorio. Tilaisuus on avoin ja maksuton. Tervetuloa!
Perjantaina 24.1. Ihmisenä oleminen -sarjassa Jani Hakkarainen esitelmöi otsikolla Metafysiikan inhimillinen merkitys.
Mitä on metafysiikka? Onko se jotakin mystistä, kenties uskontoa? Mikä on sen inhimillinen merkitys? Tuskin on toista filosofian osa-aluetta, jonka luonteesta, merkityksestä ja legitimiteetistä filosofit ovat yhtä paljon kiistelleet ja kiistelevät yhä. Filosofian tutkija Jani Hakkarainen esittää puheenvuorossaan erään vastauksen näihin kysymyksiin. Vastaus ottaa innoitusta Aristoteleelta, joka Metafysiikka-teoksessaan lausui, että ensimmäinen filosofia tutkii ”olevaa olevana”. Metafysiikka tarkastelee siis olevaa, kaikkea mikä on, sikäli kuin se on tai on olemassa. Metafysiikan keskeisiä ongelmia ovatkin olevan luonto, perusta ja yleisimmät luokat eli kategoriat sekä niihin liittyvät erityisemmät kysymykset kuten vapaa tahto. Esimerkiksi tahdonvapauden ongelmaa emme kykene tarkastelemaan ilman vähintään alustavaa ymmärrystä siitä, mitä tapahtumat ovat. Teot, joita tahdomme, näyttävät olevan tapahtumia. Tapahtumat puolestaan ovat mahdollisesti eräs olevan kategoria. Olevan kategorisointi ja siten metafysiikka on siis ainakin inhimilliselle ymmärrykselle välttämätöntä jopa siinä tapauksessa, että kiellämme esimerkiksi tahdonvapauden todellisuuden. Me ihmiset emme kykene ymmärtämään maailmaan tekemättä (tausta)oletuksia olevan kategorioista ja luonteesta eli metafysiikasta.
Dosentti Jani Hakkarainen on Tampereen yliopiston filosofian yliopistonlehtori. Tutkimuksessa hän on erikoistunut David Humen (1711-1776) teoreettiseen filosofiaan ja metafysiikkaan, joista hän on julkaissut sarjan tieteellisiä artikkeleita, suomeksi mm. Ajatuksessa: https://journal.fi/ajatus/arti
Tilaisuus järjestetään Kulttuuritalo Laikun luentosalissa (2. krs), klo 18-20. Puheenjohtajana toimii filosofi Timo Vuorio. Tilaisuus on avoin ja maksuton. Tervetuloa!
perjantai 17. tammikuuta 2020
Ihmisenä oleminen -sarjan kevään 2020 ohjelma on luettavissa tästä. Tietoja täsmennetään ja täydennetään vielä myöhemmin (mm. yksi aihekokonaisuus lisätään huhtikuulle). Tervetuloa mukaan tilaisuuksiin!
maanantai 13. tammikuuta 2020
Metafysiikan merkitys
Hyvää alkanutta vuotta ja vuosikymmentä!
Ihmisenä oleminen -sarjassa aloitamme vuoden 2020 perimmäisten filosofisten kysymysten parissa. Metafysiikka on filosofisen ajattelun ydinaluetta - tutkimusalana se on kiistelty, mutta meillä kaikilla on metafyysisiä uskomuksia todellisuuden luonteesta, tiedostammeko tätä tai ei. Filosofi Immanuel Kant on todennut, että metafyysisten kysymysten pohtiminen lienee ihmisen luonnollinen taipumus: me haluamme ymmärtää ja tulkita todellisuuden luonnetta, mitä on olemassa ja mikä on todellista. Aistikokemus toki antaa meille luotettavan tiedon lähteen ja tieteellinen tutkimus siihen perustuvan maailmankuvan, mutta onko tässä kaikki? Mitä uskomme ja mitä todella on olemassa? Mitä merkitystä metafyysisellä tiedolla ja ymmärryksellä on itsellemme?
Lähestymme näitä kysymyksiä otsikon Metafysiikan merkitys alla kolmessa eri tilaisuudessa:
17.1. Keskustelua aihepiiristä
24.1. Asiantuntijapuheenvuoro: Jani Hakkarainen
31.1. Keskustelua esitelmästä
Aloitamme siis avoimella keskustelutilaisuudella perjantaina 17.1. klo 18-20. Paikkana Kulttuuritalo Laikku, kokoustila Syrjä. Keskustelua johtavat filosofit Timo Vuorio ja Merja Tikka. Tervetuloa mukaan keskustelemaan olevan perimmäisestä luonteesta ja muista metafyysisistä kysymyksistä - ja siitä onko näissä mitään mieltä!
----
Ihmisenä oleminen -sarjan kevään 2020 koko ohjelma julkaistaan parin päivän sisällä. Luvassa on paljon mielenkiintoisia aiheita ja puhujia!
Hyvää alkanutta vuotta ja vuosikymmentä!
Ihmisenä oleminen -sarjassa aloitamme vuoden 2020 perimmäisten filosofisten kysymysten parissa. Metafysiikka on filosofisen ajattelun ydinaluetta - tutkimusalana se on kiistelty, mutta meillä kaikilla on metafyysisiä uskomuksia todellisuuden luonteesta, tiedostammeko tätä tai ei. Filosofi Immanuel Kant on todennut, että metafyysisten kysymysten pohtiminen lienee ihmisen luonnollinen taipumus: me haluamme ymmärtää ja tulkita todellisuuden luonnetta, mitä on olemassa ja mikä on todellista. Aistikokemus toki antaa meille luotettavan tiedon lähteen ja tieteellinen tutkimus siihen perustuvan maailmankuvan, mutta onko tässä kaikki? Mitä uskomme ja mitä todella on olemassa? Mitä merkitystä metafyysisellä tiedolla ja ymmärryksellä on itsellemme?
Lähestymme näitä kysymyksiä otsikon Metafysiikan merkitys alla kolmessa eri tilaisuudessa:
17.1. Keskustelua aihepiiristä
24.1. Asiantuntijapuheenvuoro: Jani Hakkarainen
31.1. Keskustelua esitelmästä
Aloitamme siis avoimella keskustelutilaisuudella perjantaina 17.1. klo 18-20. Paikkana Kulttuuritalo Laikku, kokoustila Syrjä. Keskustelua johtavat filosofit Timo Vuorio ja Merja Tikka. Tervetuloa mukaan keskustelemaan olevan perimmäisestä luonteesta ja muista metafyysisistä kysymyksistä - ja siitä onko näissä mitään mieltä!
----
Ihmisenä oleminen -sarjan kevään 2020 koko ohjelma julkaistaan parin päivän sisällä. Luvassa on paljon mielenkiintoisia aiheita ja puhujia!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)