Perjantaina 22.3. Ihmisenä oleminen -sarjassa aiheena on Ihminen ja kehollisuus. Asiantuntijapuheenvuoron pitää Jaana Parviainen otsikolla Koettu keho/materiaalinen ruumis: Työn, talouden ja teknologian vallankäytön puristuksessa.

Keskustelu ihmisen ruumiillisuudesta ryöpsähti käyntiin samanaikaisesti yhteiskuntatieteissä, filosofiassa ja kognitiotieteessä 1980-luvun tienoilla, tosin aluksi toisistaan erillään. Taustalla vaikutti pitkä keskustelu mielen ja ruumiin suhteesta, joka juontuu antiikin Kreikan filosofiaan ja ehkä vielä varhaisempaan hindulaiseen filosofiaan. Nykyisen yhteiskuntatieteissä ja filosofiassa vallalla olevan käsityksen mukaan, ruumista ei voi palauttaa fysiologisiin, biologisiin, hormonaalisiin tai materiaalisiin mekanismeihin, vaan se sisältää ihmisen elämään, kokemuksiin, persoonaan, kollektiiviseen toimintaan ja valtaan liittyviä piirteitä sekä kulttuurisia tapoja ja tottumuksia.

Parviainen keskittyy esitelmässään fenomenologisiin ja yhteiskuntatietellisiin ruumiillisuutta koskeviin jäsennyksiin, jotka mieli-ruumis -suhteen sijasta pohtivat biologisen ja materiaalisen ruumiin suhdetta kokemukselliseen kehoon. Fenomenologinen käsitys ruumiillisuudesta tekee näkyväksi ruumiin sekä tietoisena subjektina että biologisena ja materiaalisena organismina, joka on osa ekosysteemiä ja riippuvainen muista eliöistä. Keho koettuna ainutlaatuisena minuutena ja fyysiset ruumiilliset piirteet eivät palaudu toisiinsa vaan ovat kaksi samanaikaista mutta alati jännitteisiä ristiriitoja aiheuttavaa ulottuvuutta ihmisessä. Erityisesti kaupallisilla toimijoilla on kyky herättää ihmisessä ristiriitoja kehon kokemuksen ja oman fyysisen ruumiin välillä, samalla kun uudet teknologiat tarjoavat välineitä tämän ahdistukseen lievitykseen. Tästä jännitteestä kehkeytyvät kulttuuriset patologiat kuten ruumiin kirurginen muotoilu ja itsen mittaaminen (ns. Quantified Self-liike) ovat sekä voimistuneet että normalisoituneet 2020-luvun vaihteessa. Parviainen kysyy esitelmässään, millaisen ruumiillisuuskäsityksen kautta voidaan hahmottaa ruumiillista toimijuuttta talouden, teknologian ja työn asettamien vallankäyttömekanismien puristuksessa ekokriisin aikakaudella.

FT Jaana Parviainen on filosofi, dosentti ja yliopistotutkija Tampereen yliopiston yhteiskunnallisesta tiedekunnasta. Hänen tutkimuskohteena ovat olleet fenomenologia, kehollisuus, teknologia ja jälkiteollinen työ. Parviainen on julkaissut useita kirjoja sekä yli 80 artikkelia suomeksi ja englanniksi. Meduusan liike (2006) kirjassa kehollisuuden näkökulmasta luonnosteltu teknologian filosofia on saanut jatkoa viime vuosina eri artikkeleilla, jotka ovat käsitelleet kehon aistimellisuutta virtuaalisessa ympäristössä, sosiaalista robotiikkaa, hoivarobotteja, mediakaupunkia, etäläsnäoloa, big dataa, teknologisoituvaa koulua ja teknologiavälitteistä kosketusta. Vuonna 2016 julkaistu yhteiskirja Ruumillisuus ja työelämä - Työruumis jälkiteollisessa taloudessa esitteli Parviaisen työruumiin tutkimushankkeen empiirisiä ja teoreettisia tuloksia. Ensi syksynä julkaistava yhteiskirja Ammatillinen kosketus: Kuinka tunnetyötä tehdään (Kirjapaja) on ensimmäinen suomenkielinen teos, jossa hahmotetaan kosketuksen etiikan perusteita ammatillisen taidon näkökulmasta. Parviaisen uusin tutkimushanke käsittelee tuotetun tietämättömyyden ja disinformaation uhkia asiantuntijatyölle.

Tilaisuus järjestetään Kulttuuritalo Laikun luentosalissa, klo 18-20. Tilaisuuden juontaa filosofi Timo Vuorio ja se on avoin ja maksuton kaikille. Tervetuloa!